Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
KREIVI. Ottakaa toki vastaan tämä kirje. ROSINA. Olkaa varoillanne, hän pitää meitä silmällä. KREIVI. Ottakaa esiin nenäliinanne, minä lasken sen putoomaan. BARTHOLO. Hiljaa, hiljaa, herra sotamies; minä en suvaitse, että katsellaan minun vaimoani noin likeltä. KREIVI. Hänkö teidän vaimonne? BARTHOLO. No mitäs myös?
ROSINA. Mitä voin tehdä teidän hyödyksenne, herra sotamies? KREIVI. Vähäpätöisen asian, lapseni. Mutta jos on jotakin hämärää minun lauseissani... ROSINA. Minä käsitän niitten tarkoituksen. Ei, pitäkää vaan kiinni puustavista, puustavista; on ainoasti kysymys ... mutta minä sanon aivan rehellisessä tarkoituksessa, että antaisitte minulle makuusijan täksi yöksi. BARTHOLO. Eikö mitään muuta?
ROSINA. Tuottaako hänkin teille levottomuutta? BARTHOLO. Aivan samoin kuin joku muukin. ROSINA. Kuinka kohteliaat teidän vastauksenne ovat! BARTHOLO. Ah! luottakaa vaan kaikkiin ihmisiin, ja te saatte ennen pitkää taloonne hyvän vaimon, joka pettää teitä; hyviä ystäviä, jotka sieppaavat hänet teiltä pois, ja hyviä palvelijoita, jotka auttavat heitä siinä.
FIGARO. Se on valhe, jonka hän on sepittänyt Madrid'ista tullessaan, pettääksensä kosijoita ja karkoittaaksensa heitä; Rosina on vielä vaan hänen holhottinsa, mutta ennen pitkää... Ei ikinä. Oi! mikä uutinen! Minä olin päättänyt ruveta vaikka mihin, tuodakseni hänelle esiin surkuttelemistani, ja minä tapaan hänet naimatonna!
Minulla ei ole aikaa uudestaan aloittaa tätä; mutta, kun annatte sen hänelle, sanokaa hänelle ... sanokaa hänelle selvästi... FIGARO. Ei ketään, neitini. ROSINA. Että se on pelkästä ystävyydestä kaikki, mitä minä teen. FIGARO. Se on ihan selvää. Rakkaudella tietysti on aivan toisenlainen menetystapa! ROSINA. Ainoasti pelkästä ystävyydestä, ymmärrättekö?
Tuuli ehkä vei tuon paperin, ehkäpä ensitulija; mitä minä tiedän? BARTHOLO. Tuuli, ensitulija!... Ei ole tuulta, neitini, eikä ensitulijaa maailmassa; ja aina tuossa on joku valmiina ottamaan niitä papereita, joita nainen näyttää epähuomiosta pudottavan. ROSINA. Näyttää, herra? BARTHOLO. Niin, neitini, näyttää. Oi häijyä vanhusta!
Tuo mies ei jaksa ensinkään hyvin. ROSINA. Hänen silmänsä haihattelevat. KREIVI. Ulko-ilma on tehnyt hänen pahaa. FIGARO. Huomasitteko, kuinka hän puhui aivan itseksensä? Tuon verran meistä on! KREIVI. Ennenkuin päätämme, rouvaseni, täytyy minun sanoa teille sananen, joka on tärkeä teidän edistymisellenne siinä taiteessa, jota minun on kunnia opettaa teille.
Kaikenlaisia hullutuksia: ajatusvapauden, vetovoiman, sähkövoiman, uskonnonvapauden, rokon-istuttamisen, kiinankuoren, encyklopedian ja näytelmät... Lauluni, se häviää. BARTHOLO. No, Lempo vieköön! pidettäköön kiinni, mitä on käsissä. St, st! Missä se onkaan? Minä en näe mitään. ROSINA. Balkongin alla, muurin ääressä. BARTHOLO. Annattehan minulle soman tehtävän! Joku on siis mennyt ohitse?
ROSINA. Tämän kadun varrella ehkä? FIGARO. Kahden askelen päässä minusta. ROSINA. Ah! se on viehättävää ... teidän herra sukulaisellenne. Ja tuo tyttö on?... FIGARO. Enkö ole sanonut hänen nimeänsä? Se on ainoa asia, jonka olette unhottanut, herra Figaro. Sanokaahan, sanokaahan pian; jos hän tulisi sisään, niin en voisi enää saada kuulla... FIGARO. Te tahdotte sitä välttämättömästi, hyvä neiti?
Ah! tuoss' on minun tyrannini; ryhtykäämme jälleen työhömme. Neljäs kohtaus. Oi! kirous! tuo hurjapää, tuo konnamainen kiskoja Figaro! Eihän voi mennä hetkeksikään ulos olematta vakuutettuna, että kotiin tullessaan... ROSINA. Kuka niin kovasti on suututtanut teitä, herra?
Päivän Sana
Muut Etsivät