Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Hän otti pikarin, istuutui vuoteen laidalle ja rupesi syöttämään Vinitiusta, joka heti paikalla kävi tyyneksi ja onnelliseksi. Kun Lygia kumartui hänen puoleensa, sykki hänen lämmin ruumiinsa häntä vastaan, ja hänen hiuksensa valuivat hänen rinnalleen.
Kun Justinianus saapui saliin suuren palvelijajoukon saattamana, heittäytyivät kaikki läsnäolijat vaikka he olivatkin valtakunnan arvokkaimpia henkilöitä kasvoilleen maahan. Keisarinnakin nousi seisomaan, taivutti päänsä syvään ja pani kätensä ristiin rinnalleen. Hänen pukunsa oli aivan samanlainen kuin keisarinkin.
En tahdo, että kukaan minua jälkeen kuolemani kiroo. Ja Elman tulee niin ahdistava olla. Hän kohottaa kätensä nuorta upseeria kohden, kuin tahtoisi hän kuolemaa torjua ja hänen päänsä vaipuu vavisten hänen rinnalleen. –
Tyttö kääntyi vaieten oveen, jonka edessä seisoi, ja palasi muutamain sekuntien jälkeen takaisin verhoutuneena punakirjaiseen saaliin, jonka hän oli käärinyt ristiin rinnalleen ja kiinnittänyt solmuun selkänsä taakse. Nyt, kun hän oli huomannut herättävänsä pahennusta, näytti hän häpeävän yksin paljaita käsivarsiaankin, joita ei keinolla millään käynyt peittäminen.
Eihän tuo liene vaikea arvata, lausui Niilo, samalla kun tarttui kiinni noihin käsiin ja veti niiden omistajan rinnalleen istumaan. Hiljaa mies, torui Katri, luuletko minulla olevan aikaa täällä joutilaana oleskelemaan. Mihinkäs sinulla on kiire? Täytyy mennä lehmiä hakemaan. Isä käski vaan sanomaan sinulle, että meidän tänä iltana olisi mentävä nuotalle. Sitä olen minäkin vähän arvellut.
"Kiitos, kiitos, poikani! Nyt kuolen huolettomana kerro terveiseni hänelle ja sano, että olen uskonut hänet sinun hoitoosi ja suojeltavaksesi hänet ja Italian." Hän laski päänsä kilvelleen, pani kätensä ristiin rinnalleen ja kuoli. Kauan piti Totila kättään sydäntään vasten painettuna. Loistava valo herätti hänet äkkiä unelmista.
Silloin Paavali Tarsolainen, joka koko ajan oli vaiennut, laski käden rinnalleen ja virkkoi: "Minä olen vainonnut ja kuolemaan kuljettanut Kristuksen palvelijoita.
"Minä rakastan sinua," kuiskasi nainen. "Tule! Ei kukaan näe meitä: joudu!" Vinitius heräsi kuin unesta: "Kuka olet?" Nainen painautui hänen rinnalleen ja pyysi yhä kiihkeästi: "Kiiruhda! Katso kuinka täällä on tyhjää, ja minä rakastan sinua! Tule!" "Kuka olet?" toisti Vinitius. "Arvaa!" Ja sen lausuttuaan imeytyi hän läpi hunnun kiinni Vinitiuksen huuliin ja pusersi käsillään hänen päätään.
Vieläkö uskaltaisivat pienet tyttörievut hänen rinnalleen pyrkiä? Eikös mitä! Siellä ne pysyttelivät salin kaukaisimmassa nurkassa. Kuiskuttelivat keskenään, heittivät häneen syrjäkatseita ja nauraa tirskuivat salavihkaa kämmenensä takana, niinkuin semmoisten seuraelämään tottumattomain tapa on. Saattoiko ajatella, että noista yksikään pystyisi sydämmiä valloittamaan?
Vouti lakkasi nauramasta, pani pois kitaransa, laski päänsä rinnalleen ja alkoi ajatella. Niin hän istui jonkun aikaa, sitten ajoi piikansa pois ja käski kylänvanhimman mennä tiehensä; itse hän meni uutimen taa ja heittäytyi vuoteelle; siellä hän ensin huokaili, mutta sitten rupesi voihkamaan aivan kuin kitisevä viljakuorma.
Päivän Sana
Muut Etsivät