Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Hän teki oikein, niin, Jumalan kautta hän teki oikein, sanoi Berndtsson. Nähkääs, saattaa käyttää itseänsä sangen tyhmästi ja sentään tehdä sitä, kuin pitäisi. Mutta luottamuksenne, luutnantti Berndtsson; minä olen ainoastaan vain nuori tyttö raukka, mutta te olette melkein kuni veljeni; puhukaa!
Vanhemmat lapset seurasivat kandidaattia kouluhuoneesen piirustustunnille; nuoremmat saivat luvan leikkiä. Petrea pyysi «lainata» Gabriellen, joka ei voinut vastustaa, nähdessään piparikakun, vaan tuli ja sai palkakseen siitä pienen murusen. Elise meni omaan huoneesensa. Elise raukka!
MAIJA. Lapsi raukka, sinä olet kuolemankalpea ja vapiset. KATRI. Olen karkuteillä. Olen harhaillut eksyksissä läpi korpien ja halki soiden. Olen väsynyt. MAIJA. Herra auttakoon. Mitä sinä aiot? KATRI. En tiedä. Mutta jos minun pitää erota Pojasta, niin menen koskeen! MAIJA. Taivas varjelkoon! Kun minä tapaan isäsi, niin sanon suorat sanat!
Leipämies merestä nousi, Leipä suuna, leipä päänä, Leipä kukkaro käessä, Leipä kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Leipämiehen puolisoksi!" "Tulenpa minä sinulle, Sek' on suotu, jotta luotu, Jotta koissa kasvateltu, Leipämiehen puolisoksi." Aholla itkijä. Immikkö aholla itki, Heinätiellä hellehteli, Kirjavaisella kivellä, Paistavalla paaterella.
ei myös, kun vahan sulaessa raukka Ikarus tunsi siipein irtautuvan ja isä hälle huus: On turma eessä! kuin pelkoni nyt nähdessäin, ett' tyhjyys mua kaikkialta ympäröi ja kaikki silmistä häipyi, paitsi selkä pedon. Hitaasti laskeuu se, uiden vitkaan ja loivin kaartein; huomaa tuost' en mitään, vain että alhaalta mua vastaan tuulee.
»Paljon olet poika raukka nuorella iälläsi saanut kärsiä. Kuulimme jo kyllä yhtä ja toista Eurajoen kartanossa Mannin kirjeestä, jonka patruuna Helsingistä sai, mutta siitä ei kaikesta niin selvää saanut, kuin nyt sinun omasta suustasi. Hyvä vain, että sydämmesi on säilynyt puhtaana kaikissa vastoinkäymisissä, vaikka olit vielä oppimaton lapsi, kun orvoksi jäit.»
Lausuttuaan nämät sanat, joita melkein tukahutti hillitty mielenliikutus, kääntyi hän äkkiä pois ja jätti pastorin. Tämä seisoi hetken aikaa liikkumattomana ja loi nuoren tytön perään surullisen katseen. "Lapsi raukka", ajatteli hän, "hän on aivan kuin sairas, siipensä murtanut lintu, joka tarvitsee hoitoa ja apua. Mutta kuka sitä hänelle antaa?"
Virkki vanha Väinämöinen luoksi purren päästyänsä: "Mitä itket, puinen pursi, vene hankava, valitat? Itketkö sä puisuuttasi, hankavuuttasi haveksit?" Pursi puinen vastoavi, vene hankava sanovi: "Vesille venosen mieli tervaisiltaki teloilta, mieli neien miehelähän korkeastaki ko'ista. Sitä itken, pursi raukka, vene vaivainen, valitan: itken viejäistä vesille, laskijaista lainehille.
Kun uunin pohjalla ei ollut jäljellä enää muuta kuin tuhkaläjä, palasi Jeanne avonaisen ikkunan luo, ikäänkuin hän ei enää olisi uskaltanut jäädä ruumiin viereen, ja alkoi itkeä kasvot peitettyinä käsiinsä, valittaen sydäntä särkevällä, epätoivoisella äänellä: Voi, äiti raukka, voi äiti raukka!
Gottfried von Tessow! Täti Cornelian poika? Niin. Mutta hän tunsi minut viime hetkessä ja laski alas miekan, jonka hän jo oli kohottanut minua surmatakseen. Silloin hän oikeastaan menetteli vastoin velvollisuuttaan, vai miten? Poika raukka! Tuskin oli hänen kätensä ehtinyt vaipua alas, ennenkuin miekka suhisi ilmassa hänen päänsä päällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät