Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Hän lähestyi nyt äänetönnä Valentineä, rohkeni hellällä säälillä tarttua hänen käteensä ja sanoi puoliääneen: "Kas niin, rakas Valentine, rauhoittukaa ... tehän tiedätte, että ette ole yksinänne, että on olemassa joku, joka ei teitä koskaan hylkää, Jumalan tähden, rauhoittukaa, älkää itkekö enään! Se leikkaa minun sydäntäni."
Nuori mies vaaleni, kun ajatteli mitä olisi voinut seurata hänen varomattomuudestaan. »Rauhoittukaa,« sanoi gambusino. »Jos joku onnettomuus olisi tapahtunut, olisimme kyllä sen kuulleet«. »Voi, kuinka te minua säikytitte,« sanoi Henry. »Mutta teillä on oikein, pitää askeleitansa varoa«. Nousemista jatkettiin siis verkemmin.
Tuo oli naiset. Naiset, naiset! Mitä ihmeellisiä olentoja lienettekään! Niilo herra oli ennen Helsingissä ollessaan luullut tuntevansa naisetkin! Mutta rauhoittukaa, tätiseni ja koko teidän tuttava-legionanne! Niilo laulaa nyt toista. Ja syynä siihen on se, ett'ei hän ennen tuntenut naisia, nyt hän jo vähän tuntee.
En ymmärrä, teidän ylhäisyytenne, mitä kertomus sisareni kohtaloista kuuluu... ... siihen sormukseen, jota pyydätte? Rauhoittukaa. Kun tuo nuori mies lähti sotaan ja viimeisen kerran oli rakastettunsa kanssa yhdessä, antoi tämä hänelle sormuksen, jonka aikaisempia vaiheita en tunne, mutta joka lienee suomalaisen noidan takoma ja jolla on taikakalun kaikki ominaisuudet.
Ja sitten hän sekaantui vallan ja kyyneleet alkoivat vieriä pitkin pyöreitä, punoittavia poskia. Muuta ei tarvittu Annan tyynnyttämiseksi täydellisesti. Hän oli taas entinen arvokas, rauhallinen Anna Hemmer, kun hän otti hiljaa Vilmaa kädestä koettaen häntä tyynnyttää: "Lapsi raukka rauhoittukaa toki eihän tuo ollut niin vaarallista.
Hän on emäntänä herttuan hovissa, sillä herttua ei ole vielä naimisissa, ja hänen sanotaan olevan erittäin hyvän pieniä, ujoja ja älkää pahastuko vähän hölmömäisiä tyttöjä kohtaan, jotka pelkäävät ensimmäistä esittelemistä hovissa... Rauhoittukaa siis, pienokaiseni!" Hän käänsi minua olkapäästä.
Ei sanaakaan enään, ei ainoatakaan sanaa minulta eikä riviäkään. Kyllin! Minä en tunne häntä enään, enkä rakasta häntä enään! Minä olen hänet unoh ... tava!" Hän ei puhunut loppuun. "Rauhoittukaa, Nastjenka. Sijoittukaa tänne", sanoin minä, vieden hänet penkille. "Minä olen levollinen. Kyllin! Se on ohitse! Ne on kyyneleitä, ne kuivuvat." Sydämeni oli täysi. Minä koetin puhua, mutta turhaan.
Pian oli kreivi Bernhard tehnyt päätöksensä. Rauhoittukaa, isäni! sanoi hän kunnioittavalla, melkein hellällä, äänellä. Tämä kaikki on tapahtunut valitettavasta väärinkäsityksestä, jonka kohta toivon saavamme korjatuksi. Tämä rikkouma ei ole parantumaton, kunhan vain voimme antaa sille lempeämmän sävyn. Sallitteko minun toimia sijastanne?
Rauhoittukaa Aliina ... minä kutsun nimeltä, vaikka ollaankin vähän tuttuja... Niin, tämmöistä meidän naisten täytyy kärsiä ... ja kenen takia ... juuri miesten ... jääköön sanomatta.
Mutta sinun silmiisi minä uskon. Näytä ne minulle Gertrud. GRANSKOG: Gertrud! KERTTU: Ei, ei, antakaa minun olla. GRANSKOG: Rauhoittukaa, Jumalan tähden, rauhoittukaa. Ei minun tarkoitukseni ollut loukata teitä. KERTTU: Olenko minä teidän mielestänne huono ihminen?
Päivän Sana
Muut Etsivät