Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
VALDEMAR: Jos sinä rakastat Uunoa, niin sano se suoraan. Toistan vieläkin: kihlauksemme voi kyllä purkautua. UUNO: Se oli leikkiä. VALDEMAR: Oliko se leikkiä, Leena? LEENA: En tiedä. Saat mielelläsi suudella häntä. Päinvastoin minä iloitsen, että sinäkin Uuno pidät Leenasta. Niin, niin, no suudelkaa nyt minun nähteni, en välitä siitä vähääkään.
Hän piti minulle sittenkin rangaistussaarnan, jossa hän suoraan sanoi minulle, että minä olin laiskuri ja että työnteon aika jo oli tullut. Setä näkyi olevan yhtä hämillään kuin minäkin. Hetkisen epäiltyään sanoi hän hiukan tavoitellen. "Jean, sinä olet tehnyt väärin kun et ole kertonut minulle kaikkea... Koska sinä rakastat Babetia ja Babet rakastaa sinua..."
Silloin me mennään ja muutenkin. Lauri, minä rukoilen sinua, jää, jos vielä vähänkin rakastat äitiäsi, pyysi ruustinna. Jää meidänkin tähtemme, pyysi Kaarina. Minä jään, mutta minä tunnen, ettei minun pitäisi sitä tehdä.
"Minä olen kuullut koko saarnan, enkä taida huomata muuta kuin että se on aivan viisaasti ettei tee itseänsä ... ei, se voi olla sama, mutta äitiänsä onnettomaksi." "Mutta, Dora kulta, sinä rakastat papiksi aikovaa?" "Sinun kanssasi ei voi puhua vakavasti, muutoin olisi minulla jotain sanottavaa." "No, puhu!" "Niin, näetkös, hän on kosinut." "Siinä sen näet!" "Niin, mutta minä harmistuin."
He tahtovat että menisin naimisiin erään sievän ja varakkaan tytön kanssa, joka on rakastanut minua monta vuotta. Minä olin sitoutunut häneen, ennenkuin opin tuntemaan sinut. Hän on myöskin onneton jos hylkään hänet. Oh Lyyli, tämä tuska on helvetin tuska! Jos sinä rakastat minua todellakin niin anna minun anna minun rakastaa sinua menemättä kanssasi naimisiin.
Armas, kuinka ollenkaan olet joutunut sinne? Olethan inehmonlapsi niinkuin minäkin. Mikä taika, mikä loihtulaulu on syössyt sinut niin syvälle meren mustien mutien sekaan? Olen ihminen vain sikäli, mikäli sinä rakastat minua. Muuten olen minä vain kala, kylmä kala, joka pakahdun mykkänä omaan tuskaani ja onnettomuuteeni. Minäkö kirvoitan kielen sinulta?
Harpputyttö riensi pois käskyä täyttämään; ja Conachar'in raivo näkyi viihtyvän hänen lähdettyään. "Katri", virkkoi nuorukainen, "nyt kun tuo on lähtenyt, voin sanoa, että sinut tunnen minä tiedän myös että rakastat rauhaa ja vihaat sotaa.
Selittäkää minulle!» Hän tarttui neiti Smarinia käsistä puristaen suonenvetoisesti. »Selittäkää minulle, että minä ymmärtäisin!» »Sinä ehkä rakastat jotakin toista!» sai neiti Smarin sanotuksi itkultaan. »Jotakin toista!»
Se kutsuu hänet venheeseen... »Tule, niinkuin olet...» hän nostaa hänet maasta ja suutelee otsalle... »Mistä sinä tiesit, että minä sinua rakastan?» »Näinhän sinun katseistasi, silloin kun lähdit.» »Ja tulit minua noutamaan?» »Tulin, sillä minä olen ajatellut sinua aina ja joka yö nähnyt sinut unessani.» »Minnekä me menemme?» »Mennään täältä pois ... nyt on myötätuuli ja helppo viiletellä ulapoita pitkin.» »On siis totta, että rakastat minua?» »Totta se on!» »Ja että aina rakastat?»
Mutta kaikkien läsnäolevien kasvot olivat iloiset ja hyväntahtoiset, ja apostoli tuli Lygian luo ja kysyi: "Lygia, vieläkö häntä rakastat?" Hetkisen ajan vaikenivat kaikki. Lygian huulet rupesivat vapisemaan niinkuin lapsen, joka taistelee itkua vastaan ja jonka täytyy tunnustaa paha tekonsa. "Vastaa!" lausui apostoli.
Päivän Sana
Muut Etsivät