Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Kuuluu kohina kuin puu kaatuisi, kotkotusta ja kiihkeää, kimakkaa haukuntaa, metsopoikue on puussa, ahon laidassa ja minä olen täällä. Minulla on ikävä ja kaipaus, niin että rintaa raastaa, olen ensi kerran elämässä oikein todella onneton, sielussani sairas sydänjuuria myöten. Olen kuin vankina vieraassa vihollismaassa.
Ensin jouduin tuskaan aivan, Ei, en kestä haaveksuin; Ja ma sentään kestin vaivan, Mut äl' liioin kysy: kuin? Kun lempi rintaa raastaa Niin nauraa tähdet taivaan, Ne nauraa ja ne haastaa Sini-ilmasta maiseen vaivaan: "Nuo ihmisraukat tuolla He täyttä totta lempii, Ja saavat vaivoja huolla, Niin että he elää empii.
Me kuulemme, kuinka haastaa Nuo Saimaan syöksyvät veet Ja riehuvin kertomin raastaa Voi uineista veltostuneet. Nuo kertomat järähyttää Kraniittia jykevää, Ja jo ladyä itketyttää, Mut itseltäs painuu pää. Ikikuohuista vaahtivan vuoksen
Murusta kuolleen kuninkuuden tuosta Taivaaseen lensi koko valtakunnan Elämä, oikeus, uskollisuus, kaikki. Nyt Englannin ei muu kuin kynsin, hampain Tapella, raastaa, ken sais omakseen Tään ylvään vallan herrattoman kruunun. Nyt nirhatuilta majesteetin luilta Harjaansa nostaa sodan julma koira Ja sulosilmää rauhaa hampain irjuu.
Tämän tempun toteutimme niin hyvin, että ei mitään vaikeuksia meitä kohdannut. Mutta minua ei muka merimiesmajan isäntä voinut päästää rankaisematta, vaan täytyi konstaapelien raastaa minut laivasta maihin. Mukana oleva matruusi, joka oli halukas lähtemään, sai mennä laivaan minun sijaani.
Poron pienen saanut oli hän lahjaksi taatoltansa. Kuinka kaunis olikaan hän pienessä pulkassansa! Lapin pieksut jalassa ja puuhkalakki päässä, näin hän hankia kiidätteli tuulessa, tuiskusäässä. Kaunista kaks he olivat, ei huomisesta huolleet. Ah, nyt ovat kumpainenkin kuopatut ja kuolleet! Itku äänen sortavi ja suru rinnan raastaa. Toki täytyy järjestään mun kaikki teille haastaa.
ROUVA LINDH. Keskellä yötä tultiin hänet ottamaan, santarmien välissä raastettiin tuo keuhkotautinen mies vuoteestaan ja vietiin asemalle ja pantiin puolikylmään vaunuun kolmenkymmenen asteen pakkasessa juuri niinkuin nyt. Ja millaista mahtoi olla sitten rajan takana, perillä... LINDH. Raastaa tukkaansa. Tämä elämä on helvettiä!
Torpan nuori tytär, Mari, oli ottanut ne askareet huostaansa, helpoittaaksensa äidin kuormia, joka kyllä oli aikansa saanut raastaa, ennenkuin niin pitkälle oli päästy varoissa, että karjaa oli pihassa ja lampaita ja vasikoita karsinassa.
Hei, ne sinkuu liehuissaan varastoiden kuiviin orsiin, tarttuu pehkuihin ja korsiin, kuivat sälyt kaikki löytää, ja nyt telmii, kuin ne maan raastaa tahtois juuriltaan; kohti taivaankantta töytää hurjapäät! Turhaks näät taistos luonnonvoimaa vastaan, väistää voit sa ainoastaan, alistut, kun hukkuu työs. Tyhjiks jäi paikat palon; myrskyyn lentää tuhka talon.
Se on ollut lakina jo vuosia, yhdeksän vuotta, hyvät herrat.» »Ettäkö meidät voidaan raastaa sotaväkeen?» kysyi mr Calvin ihmeissään. »Ettäkö meidät voidaan ampua sotaoikeuden päätöksellä, jos kieltäydymme?» »Niin, juuri niin», vastasi Ernest. »Mistä johtuu, ettemme ole koskaan kuulleet tuosta laista?» kysyi isä, ja minä saatoin huomata, että se todellakin oli hänelle uutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät