Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
Hän lepäsi vastapäisen seinän sohvalla kalpeana ja liikkumattomana, mutta silmät auki, kuunnellen hartaasti rovastin sanoja, joka istui kirjoituspöydän ääressä ja luki vakavalla, isällisellä äänellä kahden kynttilän valossa raamattua. Vuoteen kahden puolen seisoi joukko nyyhkiviä lapsia, joista nuorimmat pojat vielä palleroisia, pari vanhempaa tytärtä taas näkyi vuoteen pääpuoleen polvistuneen.
Kun hänellä oli mustat päivänsä ja yönsä, hän luki raamattua, itki, kävi kirkossa, oli suurimman epätoivon partaalla, kunnes rauhan palmumetsät hiljaa alkoivat humista hänen korvissaan. Silloin hän voi myös joskus illalla ilmestyä vielä entisen opettajattarensa Signe-neidin luo, joka ei enää neiti ollutkaan, vaan maisteri Poutun onnellinen vaimo.
Hänellä oli paljon apua siitä, että hän ennen oli niin vähän lukenut raamattua, niin että se nyt oli hänelle melkein kuin uutta. Sen kauneudet esiintyivät hänelle heti elävästi ja selvästi; niitä eivät häirinneet hengettömät muistolauseet, jotka niin usein lyijynä painavat etsivää ajatusta.
Päivät päästänsä ainoastaan ruoka-ajoiksi muiden seuraan ilmaantuen istuivat Antero ja Lauri vanhassa tuvassa kumpikin omassa päässään pöytää lukien raamattua. Lauri nousee ja menee, viipyy poissa, mutta tulee sitten taas. Eräänä aamuna hän virkkaa: Kyllä se niin on, niin se on. Se on kaikki, mutta muu ei ole mitään. Uudesta on kaikki aloitettava, uusi perustus elämälle pantava.
Kuitenkin usein täyttivät aivan äkki-arvaamattaniki voimalliset liikutukset sydämeni ja vaikuttivat ainakin niin paljon, että sain halun lukea Raamattua. Kun oli aikaa runsaasti, niin lueskelin talven pitkään Raamatun melkein läpi, vaikka sitä tein enemmän hupaisuuden vuoksi, enkä ammentanut siitä sisällistä voimaa ja mielenuudistusta.
«Tuli se kanssamme aamulla«, sanoi Eeva, joka turhaan oli Johannesta hakenut; «mutta mihin hän on kadonnut, en minä ymmärrä«. «Johannes Jaakonpoika Metsämaa!« huusi kirkkoherra. Ei vastausta. «Ellei se vaan ole sama poika, joka äsken vei raamattuni ja jota turhaan olen hakenut«, sanoi lukkari. «Kyösti-suutarin töllissä istuu poika ja lukee raamattua«, sanoi joku joukosta.
"Minä en oppinut teologiaani yhdellä haavaa", hän lausui, "vaan kiusaukseni pakoittivat minua tutkimaan yhä syvemmältä; sillä ei kukaan ihminen voi ilman koetuksitta ja kiusauksitta päästä oikeaan Pyhän Raamatun tietoon. St. Paavalilla oli yksi perkele, joka rusikoitsi häntä ja kiusauksilla sai hänet ahkerasti lukemaan Pyhää Raamattua.
Tietenkinhän on kyllä totta että Jumalan olemassaolo on uskottava, koska Pyhä Raamattu niin opettaa, ja että toiselta puolen Pyhää Raamattua on uskottava, koska se on alkuisin Jumalasta. Onhan usko Jumalan lahja, ja Hän joka antaa meille armonsa muiden asiain uskomiseen, voipi kyllä antaa armonsa siihenkin että voimme uskoa hänen itsensä olevan olemassa.
Kirkkoherra vainaja ymmärsi paremmin kuin me, ettei Johanneksesta ollut työhön. Hänestä tulee, usko se, ukkoseni, oikein oiva pappi, jota kaukaa käydään kuuntelemassa. Kuulitko, kuinka paljon hän taisi raamattua?« «Ja sitten nai hän«, lisäsi Eeva, «jonkun rikkaan papin ihanan tyttären, ja häissä me saamme istua hänen appensa vieressä...!«
Hän istui tuijoittaen eteensä. Sitten hän nousi. "Minä olen niin kummallisen tuskallisella mielellä tänä iltana", sanoi hän, "ota Raamattu, ja lue minulle vähäisen, jotta saan rauhaa". Liv meni kaapin luo ottamaan Raamattua. Hän istui juuri lehtiä kääntämässä kun tuulen puuska kilisteli ikkunoita ja ovi lensi paukahtaen auki.
Päivän Sana
Muut Etsivät