Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Josef II niin oli se nimi, jota nuori prinssi sitte keisarina kantoi on vilpittömästi ahkeroinnut toteuttaa niitä toiveita, jotka olivat häneen kiinitetyt hänen syntymisensä aikana.
"Ramorny", virkkoi prinssi, "onko tässä talossa jotain arvokkaampaa vaimo-ihmistä, joka sopisi tään nuoren neidon seuraksi, siksi kun voimme hänet lähettää pois, mihin hän halunnee mennä?"
Vihdoin eräänä päivänä näkyi kaksi pientä ajettumaa prinssin hartioissa, joka vielä lisäsi heidän suruansa. Kaikilta lääkäreiltä kysyttiin syytä tähän ja haettiin apua. Ne koettivat tietysti nuoria ja teräspuristimia, jotka tuottivat pienelle prinssiraukalle suurta vaivaa ja tekivät hänen entistä häijymmäksi. Ajettumat tulivat kuitenkin yhä isommiksi ja prinssi sairastui ja kävi yhä heikommaksi.
Ei pidä pystyttämän sanomaan, että perintö-prinssi väistyy vanhaa kurjaa muuria." Ratsastajien naamat venyivät synkiksi, koska he kuulivat prinssin käskyn, sillä repiä paljain käsin muuria kahden-kymmenen asteen pakkaisessa, ei tuntunut heistä ollenkaan hauskalta. Kuitenkin täytyi heidän totella; minä pidin hevoisia ja prinssi katsoi heidän työtään.
Hänen ylpeytensä ja ilonsa laimenivat suuressa määrässä, kun hän rientäessään Classikseen tapasi ensimmäiset hovilaiset, jotka vaativat asuntoa palatsissa ei keisarille itselleen, vaan tämän veljenpojalle, prinssi Germanukselle. "Hän lähettää ainakin lähimmän miehensä", lohdutteli Belisarius itseään jatkaessaan Cetheguksen rinnalla matkaa satamaan. "Germanus on hovin jaloin mies.
»Hänen kunink. korkeutensa, monseigneur Axelin prinssi hyväksyi vedon.» »Tässä tapauksessa olisivat he voineet käyttää liikanimiänsä Rigoloa ja Kukonpyrstöä», arveli Wattelet viedessään takaisin vetokirjan. Ja hienoston huvittelijan kasvoilla värähteli ilkeä hymy. Maanpakolaiset »mustalaiset». »Niin! Niin! Tuon nuotin me jo tunnemme!... 'Oh!
"Teen minä mielelläni mitä ikänäni vaan minun heikko voimani sallii", sanoi Eviot, "pelastaakseni herraani juomasta, joka hänelle voi kuoleman tuottaa, sekä samassa teitä, armollinen herra prinssi, siitä omantunnon vaivasta, että te olisitte siihen syypää. Mutta seisoopa tuolla mies, joka varsin mielellään on tekevä sen tehtävän ja vielä kiittävä teitä, kuninkaallinen armo, lisäksi".
PRINSSI. Se Julius Caesar oli kuulu mies; Häll' urhous rikastutti älyä Ja äly ikuistutti urhoutta: Ei sitä voittajata kuolo voita; Hän maineess' elää, vaikk' ei elämässä. Tietkääpä mitä, lanko Buckingham? BUCKINGHAM. Mit', armollinen prinssi? PRINSSI. Jos vaan elää Saan mieheksi, niin vanhan oikeutemme Anastan Ranskaan, taikka sotilaana Ma kuolen, niinkuin elin kuninkaana.
Ne olivat aika hyvät löytäjäiset, ja monella kuninkaan pojalla ja ritarilla oli halu ansaita niitä. Kolme pitkää vuotta peräkkäin, suvet ja talvet, ratsastivat he halki avaran maailman ja etsivät etsimistään, mutta eivät vain löytäneet. Vihdoin sattui niin, että nuori ja reipas Frankinmaan prinssi Sigismund etsimäretkillään joutui tuon vanhan eukon mökkiin.
Ole hyvä, Horatio, sano minulle yksi asia. HORATIO. Mikä, prinssi hyvä? HAMLET. Luuletko, että Aleksanteri oli maassa tuon näköinen? HORATIO. Oli aivan. HAMLET. Ja haisiko noin? Hyi! HORATIO. Aivan noin, prinssi hyvä. HAMLET. Voi, Horatio, kuinka halpoihin tarkoituksiin meitä voipi käyttää!
Päivän Sana
Muut Etsivät