Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
"Cethegus Caesarius, Rooman entinen prefekti ei voi välttää Jumalan kostoa", huudahti Totila kääntyen Guntarikseen päin. "Eikä minua", huusi paimenpoika. "Eikä minua", virkkoi Teja karauttaen tiehensä. Suurin osa Rooman kaupungin aluetta oli Forum romanumilla tehdyn päätöksen mukaan joutunut goottien käsiin.
"Ja minä tulin luoksesi, en turvaa hakemaan, vaan varoittamaan sinua ja roomalaisia aseveljiäni. "Minä menen kokoukseenkin tänään ei vielä vaara uhkaa, vakuutteli keisarinna varoittamaan salaliittolaisia ja ilmoittamaan heille, että salaliitto on tullut ilmi. "Sinun ei tarvitse lähteä sinne, prefekti. Sinä et saa antaa ilmi itseäsi. Justinianus epäilee muutenkin jo sinua.
Petronius oli kansanjoukolle hyvin tuttu henkilö. Yhtä mittaa kuuli Vinitius huudettavan: »hic est!» »se on hän!» Kansa oli aina pitänyt Petroniuksesta hänen anteliaisuutensa takia, mutta silloin oli hän vasta oikein päässyt suosioon, kun oli saatu kuulla, että Petronius Caesarin edessä oli vastustanut muuatta kuolemantuomiota, joka määräsi tapettavaksi prefekti Pedanius Secunduksen koko »familian», s.o. kaikki orjat, ikään ja sukupuoleen katsomatta, sentähden että yksi heistä epätoivon hetkenä oli surmannut julman isäntänsä.
"Te ette voi jättää pulaan miestä, joka monien velttojen vuosisatojen jälkeen taas on opettanut teitä taistelemaan ja voittamaan. "Se, joka on Cetheguksen ja Kapitoliumin puolella nostakoon miekkansa." Ei yksikään liikahtanut. "Nälkä on mahtavampi jumala kuin Kapitoliumin Jupiter", virkkoi hän ylenkatseellisesti. Silloin astui eräs centuurio esille. "Ei niinkään, Rooman prefekti.
Prefekti oli Paduksen sillan taistelun jälkeen lähettänyt jäljessä tuleville joukoilleen käskyn, jonka mukaan sekä palkkasoturien että Ravennan porvarien oli mitä pikemmin palattava mainittuun kaupunkiin. Demetriuksen pakenevat joukot hän jätti oman onnensa nojaan.
He saattoivat kantotuolia, jossa Antonina ja Belisarius istuivat. Päälliköt kulkivat jalkaisin. "Missä prefekti asuu", kysyi Belisarius noustessaan kantotuoliin. "Sinun täällä ollessasi päivisin Hadrianuksen haudalla, öisin Kapitoliumissa." Belisarius säpsähti. Kulkue lähestyi Kapitoliumia.
"Jumalallinen Caesar," vastasi Tigellinus, "miksi ojennat minulle suloisen juoman, jota minun ei ole lupa viedä huulilleni? Kansa on jo raivoissaan ja vimmoissaan tahdotko, että pretorianitkin vimmastuisivat?" Vaaran tunne valtasi kaikki läsnäolijat niin, että heidän selkäpiitänsä karmi. Tigellinus oli pretorianien prefekti, ja hänen sanansa sisälsivät selvän uhkauksen.
"Ja kun he ryntäävät sitten viimeiseen taisteluunsa, kuuntelisi moni luultavasti mieluummin Gangeksen kuin Dracon pauhua. "Et sinä, prefekti! Tiedän, että sinä voit katsoa rohkeasti kuolemaa silmiin." "Odotan täällä asiain kehittymistä. On kovin huono matkailma. "Sataa ja tuulee herkeämättä. Ensimmäisenä tai toisena lämpimänä kesäpäivänä lähden minä Roomaan." Hän oli oikeassa.
Hän näki selvästi kaiken, mikä oli lyhdyn valaistuspiirissä, mutta lyhdyn kantajaa hän ei voinut nähdä. Prefekti Cetheguksen hän sitä vastoin näki hyvin. Tämä seisoi aivan apostolin kuvapatsaan vieressä ja näytti nojaavan siihen. Hänen edessään seisoi toinen henkilö, hoikka nainen, jonka tummanpunainen tukka kimalteli lyhdyn valossa.
Pelosta vavisten roomalaiset katselivat muureiltaan saapuvaa goottien laumaa, josta ei näyttänyt loppua tulevankaan. "Katso, prefekti, tuo joukko valtaa muurisi." "Niiden ympäristön, mutta niiden yli se ei tule. "Ilman siipiä ei näille muureille päästä." Vitiges oli jättänyt Ravennaan vain kaksituhatta miestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät