United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Huhtikuun 28 päivänä pitivät kaupungin porvarit meille aivan hyväkunnia- eli tervetuliaispäivälliset ja monet muut hyväntahtoiset ihmiset toivat meille kananmunia ja nisukakkuja; näet kun silloin sattui olemaan Venäläisten pääsiäinen. Huhtikuun 29 päivänä k:lo 12 pp. astuimme Odessan asemahuoneelta rautatien junaan, joka lähti meitä kuljettamaan Pietaria kohden.
Monelta katosi ruokahalukin tykkänään ja sekin vähä mitä söi, tuppasi ulos "suun kautta". Meritauti vaivasi aikalailla, näet kun emme olleet tottuneet merielämään, vaikka maalla olimme olleet oikein aika "urhoja". Huhtikuun 27 päivänä k:lo 12 pp. saavuimme Odessan kaupungin satamaan, iloisina että olimme onnellisesti saapuneet oman keisarikuntamme mannermaan rantaan.
Hetken ajan päästä, k:lo 2 j.pp. seitsemänkymmentäkuusi tuntia siitä kun olivat jättäneet viime leirinsä, lähestyivät he erästä lahtea asumattomalla saarella. Kiittäen Jumalaa myöskin tästä armosta, kömpivät he ylös veneestä ja asettuivat sitten makaamaan tulikuumalle hiekalle. Mutta ruokaa piti hankkia ennen yötä. Safeni lähetettiin tutkimaan saaren sisustaa yhteen suuntaan ja pari muuta toiseen.
Joulukuun 16 päivän olimme samoissa majataloissa. Kello 1 j.pp. saimme käskyn mennä ulos ja asettua neliökolonnaan eräälle autiolle kentälle lähellä kylää, jossa pataljonamme pastori Rancken piti jumalanpalveluksen, muistuttaen meille, kuinka tärkeätä on aina pyytää Jumalalta apua ja näin tietämättöminä aikoina erittäin, jolloin henkemme on joka hetki vaarassa ja sitä paitsi ollaan kaukana rakkaasta isänmaastamme j.n.e.
Tästä läksimme tietysti eteenpäin, siksi että saavuimme Bjelostockin kaupunkiin kello 10 j.pp. Täällä saimme väliaikaiseksi asunnoksemme erään tykkiväen kasarmin. Syyskuun 11 päivänä vietimme edellämainitussa kaupungissa juhlallisesti jumalanpalveluksineen, jalomielisen hallitsijamme keisari Aleksander II:sen nimipäivää.
Elokuun 5 p. varhain aamulla alkoi matka rumpujen päristessä, ja johtajan, Hamadin torven raikkaiden sävelien kaikuessa, kolmellakymmenellä seitsemällä kanootilla ja venheellä, joissa oli 685 henkeä, ohjaten Bumbireetä kohden. Noin k:lo 9 e.pp. saapui Stanley Bumbireesen ja päästyä lahteen huomattiin sadoittain villejä mäellä; mutta he olivat nyt ihan rauhallisia. Taas Mtesan luona. Mtesan sota.
Muutaman tunnin tässä seisottuamme jatkoimme taas matkaamme eteenpäin, kunnes Syyskuun 28 päivän aamulla k:lo 8 pysähdyimme vähäksi aikaa Ploesc'in kaupunkiin. Tästä jatkoimme matkaamme eteenpäin ja saavuimme k:lo 1/2 12 e.pp. Bukarestiin Rumanian pääkaupunkiin. Tässä seisottiin ehtoosen asti. Kaupunki näytti suurelta ja kauniisti raketulta.
Lokakuun 26 päivän olimme samassa asentopaikassa, lähellä Gorny-Dubniak'in varustuksia, valmiina tappeluun, jos tarve vaatisi. Kello 2 j.pp. pidettiin yhteinen jumalan-palvelus prikatissamme. Venäläiset olivat löytäneet maissipellosta erään pyhäinkuvan eli taulun; se oli parin kyynärän korkuinen ja kuvasi Neitsyt Mariaa Kristuslapsen kanssa.
Lokakuun 16 päivän aamulla kello 8 menimme taas etuvartioiksi samaan paikkaan kuin ennenkin. Kello 4 j.pp. käskettiin meidät muuttamaan ylemmäksi, olimme nimittäin olleet laaksommassa tähän asti, eräälle kukkulalle siinä lähistössä.
Helmikuun 20 päivän aamulla k:lo 8 menimme rautatien pysäyspaikalta noutamaan turkkilaisten kivärejä, joita oli tuotu sinne rautateitse, arvattavasti jostain tappelukentältä ja pantiin täältä Tschorlussa erääsen varastohuoneesen. K:lo 1 j.pp saimme kiireen käsky lähteä marssimaan Konstantinopolia kohden. Muutamissa minuuteissa olimme valmiit lähtemään.