United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja hänen poskiansa ja nenäänsä alkoi polttaa ja pistellä, ja suuret mustat silmät hänen ainoa ylpeytensä saivat yhä levottomamman ja onnettomamman ilmeen.

Hänen silmissänsä paloi silloin kummallinen valo; tämä valo kiihtyi niissä kiihtymistään, kunnes se äkkiä sumustui; ja niinkuin pilvet, mitkä kirkkaana kesäpäivänä väliin äkki-arvaamatta vetäyvät kokoon, mustenevat ja vihdoin puhkeevat sateesen, niin tunkeusi Heikinkin silmiin usein kirkkaat kyyneleet. Vasta kun nämä kuumana polttivat hänen poskiansa, tahi putosivat hänen käsilleen, heräsi hän.

"Minä lupaan sen", toisti Aslak ja hikihelmiä vieri hänen poskiansa myöten. Guro vaipui jälleen sänkyyn, käsivarret painuivat alas ja hän makasi tainnoksissa. "Kas! varjo poistuu, minä olen vapaa olen vapaa " huusi hän yht'äkkiä. Hetken päästä kuiskasi hän: "kuinka pimeätä täällä on kuinka täällä humisee onko täällä kukaan? Missä olet, Aslak?" Hän haparoi käsillään Aslakia. "Missä olet, Aslak?"

Niin, ystäväni, sillä ei kukaan ansaitse sitä paremmin kuin sinä. Ja hän otti kynän ja kirjoitti d'Artagnan'in nimen valtakirjaan ja antoi sen sitten hänelle takaisin. Nyt minulla ei ole ketään ystäviä enää, katkeria muistoja vaan! Ja hän antoi päänsä painua kämmentensä väliin, jolloin kaksi kyyneltä valui alas pitkin hänen poskiansa.

Washington oli syvällä liikutuksella kuunnellut nuorukaisen kertomusta. Hänen sydämmensä sanoi hänelle: se on tosi se ei voi olla valheen ääni, joka niin puhuu. "No; kerro enempää", sanoi hän lempeästi. "Sentähden", jatkoi nuorukainen, muutamien kyynelten vieriessä hiljaa hänen poskiansa alas, "sentähden rohkaisin itseni ja puhuttelin vierasta, voittaen sen häpeän, joka sitä minussa vastusti.

Mitä? Voidaanko? Ah, lapsi, jätä minut hetkeksikin rauhaan. Ja hän painoi pään takasin kättä vastaan, huokasi ja rupesi hiljaa edestakasin kiikuttamaan ruumistansa. Hänen kasvonsa näkyivät jotenkin selvään kuutamovalossa. Kyyneleet vierivät jälleen hänen poskiansa myöten. Lapsellinen Uuno rauhoittui vihdoin.

Minä käyskentelen täällä sukuperäsalissa, varsin iloisena, että nyt on sukeperän loppu varsin onnellisena, että Fransissa omaan uskollisen pojan, joka ei mitään peri, paitsi paraimman kuin minulla on... Ukko syleili häntä ja kyyneleet juoksivat alas pitkin hänen kuihtuneita poskiansa. ... Parhaimman, mitä sisällä on: siunauksensa. Jumala siunatkoon sinua, Emma!

Vanhus laski kaapunsa pois, pani kätensä miekkosen olkapäille, katsoi häneen hartaasti ja lausui: "te olette herttainen sielu mieheksenne ja teistä varmaan tulee suuri mestari, jos Jumala teitä varjelee!" ja siinä sitte syleili häntä ja suuteli hänen poskiansa; mutta kottarainen huusi: eläköön "Sarastro!"

Hän olisi saattanut tällä hetkellä heittää pois kaikki, maineensa ja loistonsa, koko kuluneen rikkaan elämänsä, sillä saadakseen kaksikymmen-vuotiaan nuoruuden hohteen. Silloinhan hän olisi voinut tälle nuorelle valkoveriselle tytölle näyttää ne hehkuvat kyynelet, jotka nyt hänen poskiansa pitkin vierivät ja joita iästyvä mies nyt melkein häpesi.

Kun hän näin istui katsomassa, vierivät kiitollisuuden kyyneleet alas hänen vanhoja poskiansa myöden, ja hän laskeutui heikoille polvilleen kuutamossa, kiittäen Jumalaa, että oli antanut hänen elää ja antaisi hänen kuolla tässä rakkaassa kodissa, ja rukoili Häntä että lapsensa myöskin saisivat elää täällä rehellisyydessä ja levätä saman turpeen alla, kun heidän päivänsä päättyivät.