Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025


Sitten lähetti vuokralainen ehtimiseen toisia, jopa Puschkin'in teoksetkin, niin etten vihdoin voinut tulla ilman kirjoja toimeen, enkä enään toivonut naimistani kiinalaiselle prinssille. "Sellainen oli asiain tila, kun minä kerran sattumalta portaissa kohtasin vuokralaisemme. Mummo oli minut lähettänyt jotakin hakemaan.

Kaarlo kornetti oli jo melkein saanut ispinän pois edestänsä, kun vinkuna yhä enenevällä voimalla kuului, ja uudestaan huudettiin tuota onnetointa sanaa: "Iffi" sekä kukerruttiin ja meluttiin ylhäällä portaissa niin, että hän pian huomasi kyyttäjien saaneen hänestä vihiä ja olevan hänen jäljissään.

"Olkaa hyvä, kuppi teetä." Gunhild seisoi heidän edessänsä. Peljästyneenä he erosivat. "Pormestari ja rouva ovat portaissa," kuiskasi hän. Pormestarin ja rouvan astuessa sisään seisoi Gunhild pitäen teetarjotinta nuorten edessä. Kumpaisenkin käsi vapisi hieman. Rikhard pudotti sokeripalasen, Lagerta tipautti kermaa ruusunpunaiselle hameellensa. Rouva loi heihin terävän katseen.

Luvatkaa seurata minua sinne ja asettua asumaan hautausmaan läheisyyteen minä pidän huolen teistä ja sitten hoitelette hautaa välistä, niin ettei kukat pääse kuolemaan ja pidätte huolta siitä että sille tulee seppele." "Sen teen." Portaissa kuului askeleita. Neitsyt tuli lääkärin kanssa. "Nyt on hullusti laitani, tohtori." "Siltä näyttää." "Ja kohta lopussa eikö niin?" "Kenties."

Iltapäivällä, kun jo alkoi hämärtää, tuli vakinaisen professorin rouva pikku-veljen vastaan portaissa ja ihmetteli, kuinka pikku-veljen silmät säkenöivät ja salamoivat. Hän kantoi suurta vakkaa, joka näytti kovin raskaalta, ja meni nopeasti huoneeseensa. Professorin rouva meni kaupungille ihmetellen, että mitähän kummia se pikkuveli nyt puuhaili.

"Käärikää märssypurje! ... prampurje kiinni... Ylös!" uudistettiin komento ylhäällä, samalla kuin portaissa rämistettiin läkkikastrullilla. Rejer nousi ylös kopissaan, hänen ensimmäinen, pikainen ja epäilevä silmäyksensä lankesi saappaille, jos joku ehkä olisi taas naulannut ne lattiaan kiinni niinkuin viime yönä!...

»Mikä hauska alku ja mikä verraton loppu! huusi ukko Swart hypäten korkealle ilmaan ja lyöden kätensä yhteen. »Hyvästi, ja tervetuloa tänään päivällisille, ja huomenna me poljemme vielä jalkaa ja pidämme rääpiäiset! Kas niin, hyvää huomenta! Onnellista kotimatkaa! Katso eteesi, naapuri Witt, äläkä lankee portaissa

Ravintolan portti ja eteisen ovi salvattiin ja vartijoita asetettiin. Sitten johtaja muitten etunenässä riensi portaita ylös toiseen kerrokseen. Isäntä tuli heitä portaissa vastaan ja riensi hätääntyneenä takaisin nähtyään meriväen pukuun puetut miehet, joilla kaikilla oli peitset kädessä ja pistolit vyössä.

Samassa astui toisesta huoneesta kreivittären puolalainen hovimestari häntä vastaan, tarttui häntä kovasti käsivarteen ja sanoi samalla äänellä, joka juuri vähän ennen oli portaissa kuiskaten puhunut: Ettehän olekaan oikea mies? Kuka olette ja kuinka olette rohjennut tunkeutua tänne? Bertelsköld irroitti hiljaisesti kätensä ja kuiskasi, miehen kysymyksistä huolimatta: Kuka on tuo nainen?

Se pyhä työ, joka hänessä oli täyttymässä, herätti hänen itsetuntonsa ja sai hänet katselemaan kaikkea Jakobiakin uudessa valossa; oli aivan kuin hän jo edeltäpäin olisi tuntenut perheenäidin vastuunalaisuuden ja arvon. Hän ei enää ollut nuori tyttö, joka kevyesti voi juoksennella portaissa, käden käänteessä pujahtaa paikasta toiseen ja notkistua ottamaan lattialta, jos mitä putosi...

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät