Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Luottakaa minuun, ajan ei anneta tuntua teistä meillä pitkältä; ainakin koetamme minä ja tyttäreni tehdä kaiken voitavamme ollaksemme teille oikein mieliksi.
»En olekaan, mutta eihän sitä köyhän kannata maata 'hospuntien' unia.» »Onko sun sitten nälkä?» »Ei mun nälkä ole juuri, mutta kyllä mä syönkin, jos annat.» »Onko sulia uusia juttuja?» »On paljo ja pitkältä.» »No tule tänne makaamaan ja kertomaan. Vai onko sun kaprokissasi täitä?» »Ei niin ristin sielua.»
Mutta nyt minä en saa soittaa. Hiljaa, poikaseni, äiti kyllä keksii neuvon siihen. Samassa toi Kari Torgerin lapsenviulun. Kas tämän saat sinä, ja äiti menee kauppamiehelle tänään ostamaan siihen uudet kielet. Talvi oli kulunut pitkältä, vaan Torger ei ollut kotiutunut. Kari ei ollut peloissaan hänen tähtensä.
Välistä oli vähän syrjään poikennut, haavikoita ja ahoja kierrellyt jäniksiä vaanien ja eräässä paikassa oli ensin maahan kyykistynyt ja siitä kolme pitkää laukkaa ottanut, mutta pelastunut oli jänis hirvittävän pitkiä harppauksia tehtyään. Pitkältä olikin ilves juossut, ei ollut vielä aikeissakaan asettua päiväuntaan ottamaan.
Omissa silmissään oli hän nyt konna ja roisto, nimi jota hän oli niinkauvan peljännyt, kammonut ja välttänyt, ettei hänestä kukaan voisi semmoista sanoa. Hän suostui jäämään vielä Amerikkaan yhdeksi vuodeksi. Mutta pitkältä se hänestä tuntui, ja yhtenään hän puhui vaimostaan ja lapsistaan. Kun määrä-aikamme oli kulunut täyteen, aloimme hommata lähtöä.
Sitten he koettivat viettää pyhäpäivää, joka heistä tuntui niin pitkältä, osittain vainajan majatalossa, osittain läheisellä kirkkomaalla. Kaupunkilaisten seurassa eivät he ensinkään viihtyneet. Maanantaina oli Esa liikkeellä tekemässä kaikenlaisia ostoksia peijaisia varten. Vihdoin tiistaina, puolen päivän seudussa, päästiin lähtemään kotia vainajan kanssa. Palausmatka tapahtui venheellä.
*Kroll*. Sanat eivät sattuneet ihan niin. Beate lausui vähän toisin. Hän sanoi: Minulla ei ole pitkältä elettävää. Sillä nyt *täytyy* Johanneksen *heti* naida Rebekka. Nyt ymmärrän tarkoituksesi, Kroll. *Kroll*. Entä sitte? Mitä vastaat? Niin suunnattomaan ? Ainoa oikea vastaus olisi, näyttää sinulle ovea. Hyvä. Kuule nyt minua.
Alku oli pitkältä ikävää, ja hän kiirehti lukemista aivan kuin juosten olisi pyrkinyt tuolle kauniille paikalle. Mutta kertomuksen kohta oli tästä lyhyt, eikä sillä tavoin kuin Elsa olisi sen halunnut. Lopetettuaan lukemisensa oli hän nolo aivan kuin olisi häntä moitittu. »Kiitos, kiitos, minun hyvä enkelini», sanoi isäntä, ja emäntä taputteli Elsaa poskelle ja hyväili enemmän kuin koskaan ennen.
Majani vieritse juokseva puro kulkee suorana viivana metsän halki, niin että se näyttää pitkältä kanavalta, jota reunustavat kaikenlaiset lehtipuut.
Myöskin huomautti hän, että ruokavarat välistä puuttuivat hänen väeltänsä tässä kaukaisessa paikassa ja että muutamat rommiputelit, vähän lihaa ja leipää olisivat heille tervetulleet. Hän sai, mitä pyysi, ja kotvan perästä souti hän seuralaisinensa jälleen rantaan. "No, mitä saitte mukaanne?" huusivat toiset jo pitkältä matkalta. "Lihaa ja rommia", vastasi hän, "ja pelastuksen toivoa." "Eläköön!
Päivän Sana
Muut Etsivät