United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
ANDRAEAS. Jo kuuluu ääni torvien Ja väkenensä Maunu ritari Nyt lähestyy... PISPA HENRIK. Siis pitää meidän mennä. ANDRAEAS. Myös Ilmarin me kanssamm' otamme. KERTTU. Nyt jo! ... näin pian ... ja niin arvaamatta Ei lapsen ikä vaadi kiirettä, Kun on hän vasta kuuden-vuotias! PISPA HENRIK. Jos tänäpänä jotain laimin-lyömme, Se huomenna voi olla myöhäistä.
JOHANNES. Se eikö kristillistä olisi Ja oikein, että hänen sielunsa Me pelastamme kuolemattoman Ja hänen viemme tielle taivahan? PISPA HENRIK. On varmaankin ... ja niinpä käydä saa. Mut aavistuksen henki salainen Mun mielelleni kuiskaa kuitenkin: Tään päätöksen, jon tehneet olemme, Sen teimme itsellemme turmioksi. ANDRAEAS. Mut kunniaksi pyhän Jumalan!
Pispa Maunun aikana seisoi Sampanlinnan kukkulalla metsän keskellä yksinäinen pirtti, jonka ikivanha asujain oli ikäänkuin pakanuuden viimeisiä jäännöksiä näillä paikoin. Häntä nimitettiin Sampanlinnan tietäjäksi, ja hänen apuansa yleensä haettiin sekä taudeissa että muissa puutteissa; sillä kristillisyyden ohuen peiton alla asui vielä yltä-ylitse vankka pakanuus sydänmaissa.
KERTTU. Mun huoneelleni, herrat hurskahat, Te teette ylen suuren kunnian, Mut tervetultuanne kuitenkin Nyt niinkuin aina tähän majahan, Vaikk' on se aivan halpa suojaamaan Niin suurenarvoisia vieraita! PISPA HENRIK. Nyt kaksi vuorokautta peräkkäin Ei ole meillä ollut muuta suojaa Kuin minkä antoi meille taivaan kansi. Me pakenemme Kitkan vainoa Ja hänen joukkojensa. KERTTU. Jumala!
Mutta minäpä kävin kunnioitettuin veikkoini reivi P:n ja pispa H:n luokse, joita rääväsin niin jäykästi ett'eivät tohtineet vastustaa asiaa. Kun asia tuli päätettäväksi, nousin minä pitämään pitkää puhetta, jossa julkisesti näytin minun väitösteni totuuden, niin että kaikki huusivat 'hyvä'. Ruhtinas nyökäytti päätään sanoen: 'Jussi Koponen puhui totta; ja sepä naula veti.
ANDRAEAS. Hän kauniin kilvoituksen kilvoitteli! PISPA HENRIK. Vaan sitä nähdessäni iloita En taida, sillä omatuntoani En tunne oikein rauhoitetuksi. Mut suokoon Herra kaikki parhaaksi! Kolmas Kohtaus. Voi kuinka ihana! Niin kauniin kaunis Kuin kesän ruusu-kukka hehkuva! Ma olin narri, että kuoloon asti Ma luulin kuvan Magdaleenani Mun mielessäni säilyvän!
KAARLO. Kummiako Tuo hurskas pispa miettii?
Eikö hän ole samaa mielenlaatua kuin hänen velivainajansa, tuo Tanskalaisia vihaava pispa Lauri Mikaelin poika? Eikö hän ole lausunut halveksivia lauseita Hannu kuninkaasta? En anna armoa! Tuollaiset myrkylliset puut hakkaan pois toisia pahentamasta! Minun pitää hänen voitonhimollensa keksiä vielä viehättävämpiä esineitä. Ensimäinen teistä, joka astuu askeleenkin eteenpäin, on kohta kuoleman oma!
Sittenkun pispa oli puheensa lopettanut astui Jakob Tudekas esihin haudan partahalle. "Samelaiset," sanoi hän paljastaen päänsä, "minä tunnustan, että minä olen mennyt harhaan, minä olen poikennut Jumalan sanan totuudesta. Minä olen anteeks anonut Jumalalta ja ihmisiltä, ja nyt minä hylkään tuon väärän uskon."
PISPA HENRIK. Sit' ai'oin juuri äsken ehdotella, Sill' usko se on vakaa minussa, Ett' oivallisen kasvatuksen saa Hän luostarinne hiljaisuudessa,