Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Hän laskeutui kiertoportaita myöten ja tuli taas makuuhuoneesen. Kuollut istui kangistuneena; sen kasvot osoittavat syvällistä rauhaa. Herman seisattui sen eteen, katseli kauan, ikäänkuin tahtoen vakuuttautua hirveästä todellisuudesta; vihdoin meni hän työhuoneesen, löysi tapettien takaa oven, ja alkoi käydä pimeitä rappuja, kummallisten tunteiden valtaamana. "Näitä samoja portaita myöten ajatteli hän kenties kuusikymmentä vuotta takaperin, samaan makuuhuoneesen, tähän samaan aikaan, puettuna koruommeltuun kauhtanaan, kammattuna
Nyt on jo melko pimeä ja tämä on syrjäinen kuja, sanoi hän alkaen käydä Annan sivulla. Oo, minä en pelkää koskaan, vakuutti Anna. Muuten en ole vielä tullut ajatelleeksikaan, että illat olisivat mitään pimeitä; minä tulen juuri neiti Rosqvistin luota. Vai niin, minä ajattelin myös käydä tänä iltana siellä, vaan käveltyäni siitä ohitse, huomasin jo liian myöhäiseksi.
Eikä sekään vie kaikkia yhtä pitkälle, vaan kukin näkyy saavuttavan oman mittansa. Olen silmäellyt elämäni jälkiä toisinaan. Näen siellä joukon harharetkiä, pimeitä paikkoja ja ryöpeitä myrskyjä; näen harvoja valoisiakin kohtia. Myrskyt ovat vähittäin asettuneet ja tyynempi vaellus on alkanut.
Välistä kun pimeitä ajatuksia sittenkin tahtoi tunkeutua mieleen, hän alkoi puhella ompelijan kanssa, mistä milloinkin sattui, joutavanpäiväisistä asioista useimmiten, joista hän ei oikeastaan välittänyt edes sen vertaa, että huoli ajatella mitä itse sanoi, tai kuunnella mitä toinen vastasi. Ompelija katsoi häneen kummastellen ja mietti itsekseen, ettei rouvan laita kuuna päivänä ollut oikea.
Heikki kysäsi, "etkö ota pikku ryyppyä," ja saatuaan jyrkän kieltävän vastauksen, näytti päättävän puhua selvemmin, käyköön sitten syvin tai matalin; mietti vieläkin vähän ja alkoi: "On syksyiltoja, on pimeitä kuuttomia öitä; mitä varten niitä olisi, jos ei jotakin varten?
Muutamia päiviä opettajan tulon jälkeen johtui Troekurovin mieleen kestitä häntäkin karhuhuoneellaan. Sentähden kutsui hän eräänä aamuna tämän luokseen, vei pimeitä käytäviä pitkin, ja yht'äkkiä aukeni sivu-ovi kaksi palvelijaa lykkäsivät ranskalaisen sisään ja panivat oven lukkoon.
Tässä kyökissä naiset kehräävät, lapset odottavat ruokaansa ja miehet kertovat, miten noitaukko on haudasta nousnut se on heidän satujensa tavallisin aine. Vaimojen huoneet ovat pimeitä pesiä, joihin päivä ei ensinkään pääse. Niihin miehet ja naiset yöksi kohtaavat.
Tämä esitys hyväksyttiin. Nyt saatettiin Fredrik ylös pimeitä portaita myöten, sitten erään pitkän, kapean käytävän kautta ja sysättiin vihdoin huoneesen, jonka ovi ulkoa päin kierrettiin lukkoon. Mahdotonta on selittää Fredrikin tuskaa, kun hän, tarkasti tutkittuaan vankihuoneensa, huomasi mahdottomaksi päästä sieltä pakenemaan.
Kukkonen jatkoi: »Ainoastaan siellä Onkamon Kinnusessa minä olen sattunut näkemään vielä suuremman tuvan.» »Ovat nuo päivätkin nyt pimeitä! Ei näet ole muuta kuin kaksi pimeää vastakkain!» huokaili emäntä itsekseen. Sitten taas vaiettiin, kunnes Kukkonen yritti: »Ilomantsilaiselle se Vatanen sanoi talonsa myöneensä. Paljonkohan tuo sai?»
Hiljaa, korvin kuulumattomin askelin hipsutellen, ne hyörivät puiden juurilla ja rakentelevat kisailupaikoikseen lehtien ja oksien hienoista varjoista solia ja majoja niin synkkiä ja pimeitä, että uljainkaan valon säde ei uskalla niihin tunkeutua. Jo kuitenkin ylenee idän aaltojen povesta ilman kannelle veripunainen kuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät