United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toiset kokivat häntä lohduttaa minkä voivat ja pyysivät, ett'ei hän olisi millänsäkään noin mitättömistä puheista ja parjauksista, sillä jokainen muka hyvin kyllä tiesi miten asiat oikeastaan olivat. "En minä hänen pilkkansa tähden itke, mutta minun on niin paha tahi hyvä mieleni; en minä itsekään oikeen tiedä mitenkä se on", sanoi Elsa itkunsa seasta.
Me emme kerjää; me olemme työtelijäitä ihmisiä ja elämme työmme ansiosta ... ostakaa nyt kuitenkin!" sanoi isäntä sywällä, pilkallisella iwalla ja ikäänkuin wiitataksensa, että waimonkin pitäisi työllään elättää itsensä ja lapsensa. "Suokoon Jumala ett'ette itse tulisi sokeaksi", sanoi waimo purskahtaen taas katkeraan itkuun, sillä hän oli täysin ymmärtänyt heidän sywän pilkkansa.
Sen minä todeksi tiedän: Hukattu on hurskas Herra, Piinattu Jumalan poika; Ei ole nämät imehet Merkit miehen laitettavan!" Sotamies samalla suulla, Joll' oli pilkkoa puhunut, Tyhmän työnsä tunnustaapi. Pahan pilkkansa katuupi.
Mielipiteet erosivat suuresti toisistaan. Melkein kaikki opettajat moittivat ankarasti nuorta ylioppilasta; useat arvelivat, että hän sopimattoman pilkkansa takia olisi yliopistosta erotettava. Ylioppilaat jakautuivat kahteen leiriin. Puolet heistä kuuluivat jumaluusopilliseen tiedekuntaan.
Mutta kerran tultuaan heidän seuraansa hän antoi kaikki anteeksi ja hänestä olivat heidän puheensa ja pilkkansa hyvin sukkelia, samoinkuin ne vallattomuudet, joihin he juovuspäissään ryhtyivät. Ingridinkin vuoksi oli Gabrielilla sentähden vielä pahempi omatunto siitä, että hän ei irroittunut tästä metsästysseurasta. Mutta irrottautumisen sijaan hän yhä useammin joutui siihen seuraan.
Mooseskin oli hetkeksi unohtanut hevosensa toisten lähtötouhun aikana ja tunsi mieluisen hytkäyksen povessaan nähdessään nimismiehen niin siipensä polttaneen näköisenä lähtevän Jysky-Jörkin matkaan. Mutta lähtijäin mentyä hän palasi Pilkkansa luokse, joka allapäin ja tuskaisesti nosteli takajalkojaan eikä vähääkään välittänyt Mooseksen lähenemisestä. Mooses haki nyt eväspussistaan leipää ja leipäpalasta hieroen Pilkan suuhun puheli: »Pilkka parka. Otahan kuitenkin suuhusi leipä, jos kuinkakin olet pahoillasi. Otahan toki.
Hänen pilkkansa ei tosin ollut vaarallista, eikä liioin sillä ollut mitään merkitystä; mutta se närkästytti kumminkin sitä, johon se sattui. Maria raukka! Hän lensi liian likelle tulta. Hän poltti siipensä ja uhrasi samalla oman onnensa. Johanneksen saarna kirkossa oli hänet herättänyt.
Ripustivat konttinsa koivun oksaan, ottivat kirveensä ja lehtoon laskeutuivat. Haltia seuraili heitä puulta puulle hiipien ja näki heidän iskevän pilkan joka koivuun, jonka ohitse kulkivat, ja viimein tulivat he samalle puulle, mistä olivat lähteneet. Mutta kun olivat puihin pilkkansa panneet, astuivat he kierroksensa sisään ja alkoivat kaataa kaskea.
Sen sanottuaan nimismies rupesi komentamaan uusia hevosia aisoihin. Mooses sai nyt Pilkkansa aisoista pois ja lähti taluttamaan tallin luokse sitoakseen sen kartanon aitaan kiinni ja hankkiakseen sille syömistä.
Hänhän se enimmin oli pilkannut vanhusta ja juuri kuin oli pilkkansa korkeimmilleen saanut, silloin oli susi vienyt hänen lapsensa, jota hän juuri oli välikappaleena käyttänyt pahaan aikomukseensa. Mutta olihan hänen pilkkansa sentään niin arveli Paavo väliin sentään jotenkin viatonta; pitikö hänen nyt saada niin hirmuinen rangaistus siitä?