Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Preussiläisiä sotamiehiä kulki nauraen ohitse. Muutamat niistä laskettelivat hänestä pilkka- ja ivasanoja, joita hän ei ymmärtänyt. Hän katseli ovea, jonka taakse isänsä oli äsken kadonnut. Hitaasti vei hän käden otsalleen, ikäänkuin estääkseen sen pakahtumista. Upseeri pyörähti ympäri kantapäillään ja sanoi: "Teillä on kaksi tuntia aikaa. Koettakaa käyttää niitä hyväksenne."
PAAVO. Ei, majori; vaan pilkka kaukana Täst' olkohon, kuin totuus naurusta, Syrjään Tai itku murheesta, mä aattelin. Voi peijakas! nyt tempun keksin! Teen Sinulle pienen konnan verukkeen. Mua äköittää ja kiukku pistelee, Kun tuommoiselle Salla työnnetään. Menee ovesta vasempaan. MEIJERHOFF yksin. Mist' on tuo koira saanut haistella Mun atrioit', ei Sallaa suosivan?
Pilkka kuitenkin kiekkumisellaan ja liikkeillään koetti näyttää, että ei voinut kulkea, mutta se sai vain uusia piiskan iskuja ja ohjasten riuhtomisia. Kun Pilkka tunsi, että mistään ei ollut apua, niin se painoi päänsä alas ja rupesi laukkaamaan ja kun tunsi, ettei saattanut takajaloillaan enää juosta, niin laukkasi myötämäissäkin.
Ja kun Pilkka oli kolmivuotias, uskoi Mooses omistavansa parhaan juoksijan koko sillä puolen maapalloa ja siitä hän puhui missä vain toisen ihmisen tapasi sekä kylässä että kotona. Siksipä tulikin ihmisille tavaksi Moosesta nähdessään puoli-ivalla sanoa: »Mooses ja hänen hevosensa».
Ken tahtoo noudattaa hänen askeleitansa, täytyy kokonaan kieltää itsensä, sillä hänen askeleensa ovat: köyhyys, nöyryys, pilkka ja ylenkatse. Mutta Saulus ei voi kieltää itseään, hän ei voi luopua omasta osallisuudestaan.
"En ole nytkään koko pitkään päivään saanut yhtään ystävällistä sanaa", vaikeroi Mikko, "pilkka- ja pisto-sanoja saan kärsiä kaikilta, paitsi sinulta, omat veljeni hassuttavat minua edellä, muut perässä ja mistä syystä? Yksinkertaisesti siitä, ettei minulla ole luontoa heitä vastustaa s.o. maksaa pahaa pahalla". "Eihän nuori isäntäkään sinua kiusaa". "Ei!
Usein sai hänen ruumiinsa silloin haavoja ja sinimarjoja, mutta hänen sydämensä sai myös samassa haavoja, joita suuresti lisäsi isän puolustamain rikollisten lastensa pilkka ja ylönkatse. Hän tunsi, ett'eivät hänen hetkensä enään olleet lukemattomat ja hän luuli voivansa järkäyttää miehensä kivikovaa sydäntä kuolin-vuoteellansa, mutta pettyi siinä niinkuin ennenkin.
Its' kapteini, ku kiukkuinen on aina Ja noituu, pauhaa, selkäsaunat antaa, Oil tänään silmistänsä lauhkea Ja lausui: tässä plootu, viinaa maista, Vaan kestä myöskin muutoin selkään oitis! TOINEN SOTAMIES. Niin sotilaana kyllä kelpais olla, Jos vaan niin paljon tiuskuja ei saisi. RAPP. Ei uljas sotamiesi tiuskinnasta Oo milläskään, ei järkähdä, ei pelkää Ees itse pirua, niin lausuu Pilkka.
Ei häntä harmittanut sekään, että hän tiesi kyläläisten häntä halveksivan, sillä hän otaksui sen vain kateudesta ja vihasta lähteväksi, kun hänellä oli vähin varoja. Eikä se siltä kannalta katsottuna ollut hänen mielestään mikään paha. Hautalan Jannea hän vihasi syvemmin kuin muita siksi, että tämän pilkka koski häneen aina kipeämmin kuin muiden. Ei hän oikein itsekään tajunnut, miksi niin oli.
Mutta lähemmäksi tultuaan hän näki kaikkien seisovan toimettomina ja näkemän päähän he jo emännälle huusivat: »Se on kuollut. Se on kuollut.» Tuli kuitenkin emäntäkin paikalle ja kun näki, että Pilkka oli liikkumattomana ojassa selällään, jalat puikoiksi työnnettynä ja kieli ulkona suusta, niin hän otsastaan hikeä pyyhkäistessään sanoi: »Valmis näkyy olevan.
Päivän Sana
Muut Etsivät