Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Silloin vanha Väinämöinen jo tunsi tuhon tulevan, hätäpäivän päälle saavan. Arvelee, ajattelevi, miten olla, kuin eleä. Itse tuon sanoiksi virkki: "Vielä mä tuohon mutkan muistan, keksin kummoa vähäisen." Tavoittihe tauloihinsa, tunkihe tuluksihinsa. Otti piitä pikkuruisen, tauloa taki vähäisen; ne merehen mestoavi yli olkansa vasemman.
Ja kosk' ei riita Saa siitä tarpeeks muotoa, mit' on hän, Niin sano näin: mit' on hän, saavuttaa voi, Eneten, vaikka minkä ylimäärän. Siis kyyksi kuoress' ajattele häntä, Jok' ilmi hautuneena sukuun tulee Ja pureksii; ja kuoressaan se surmaa. LUCIUS. Jo palaa tuohus huoneessanne, herra. Kun ikkunalta piitä etsin, löysin Näin sinetöityn kirjeen siinä. Varmaan Se siin' ei ollut, kun ma maata läksin.
Eipä ole uskallusta taskussa! Häär fins fast hyry mykky, hiiden hyvä lykky! Tulepa meille! Tule sinä meille, meillä leivotaan, saat lämmintä leipää, jos annetaan! Vaan vielä saat sinä tuosta tuta! uhkaili Antti näyttäen nyrkkiään. Tässä on viisi piitä ja moukari! Vaan tässä on, vastasi Jaakko näyttäen hänkin nyrkkiään, se säynäjänpää, josta isäsi viisi vuotta velliä keitti!
Kun ei tulta tuhkasissa, Valkiata vakkasessa, Kutkuttele kullaistasi, Katkuttele kaunoistasi: "Anna tulta armaiseni, Valkiaista marjaseni!" Saat sie piitä pikkuruisen, Tauloa taki vähäsen; Iske tuli tuikahuta, Tikkurintahan viritä.
Jo pienenä teki hänen mielensä tikapuille kiivetä, ensin alimmalle piille, sitten piitä ylemmä, yhtä piitä, kahta, ja määrä oli päästä neljännelle piille, joka oli paksumpi kuin muut. Ja sieltä sitten katsella alaspäin keittiön rappusille, jossa kerjäläislapsia leikitteli, ja eteenpäin pihamaata pitkin, jonka keskellä Musti makasi käppyrässä.
LEONTJEV. Yystevät, teme aasia piitä näin ... näin ... painaa käsiään alaspäin ... sh! sh!... ei miite ei kuuka ei tiedä, ei kuuka, ei kuuka. ANTON LEANDER pudistaa päätään ja tekee torjuvan liikkeen kädellään. TYYNI. Mutta kuuntelehan mitä hän sanoo. ANTON LEANDER. Se ei key Soomes, mine on soomalain virkkamees, mine teytty soira lakki. LEONTJEV. Nu miite »laaki» »laaki»?! Me kaikki ihmiset.
Kun on uupunut unehen Päivän töistä päästyänsä, Nousepas ylös nopeesti Oman kumppalis kupeelta, Ukko jou'uppas urallen, Piitä pitkin askelinkin, Ala taaskin ammattisi. Pane pöyällen pötyä, Toimitapas toiset sängyt, Jos he yöksi yötyneepi. Ain' on pelko peittehenä, Maatessakin manttelina. Milloinkin minkin näköistä Saataneenkaan sarvipäätä.
Mutta kun ikä jatkui, ja pääsi tytöstä erilleen, niin piitä korkeammalle joka päivä. Tuo toinen paksumpi pii oli kahdeksas, ja se oli kellarin harjan tasalla. Siitä varovasti kellarin katolle, syrjäsittäin, sydänalassa vähäinen vavistus, että jos äiti näkee ja huutaa pois. Mutta ei äiti nähnyt eivätkä lapset rappusilla.
Minä uskon tosiaankin, että juuri kun otukset rupeavat vähenemään ja tarvitsisi hyvät ampuvarat, jotta voisi hankkia itselleen elämän tarpeet, että silloin käy kaikki vastoinpäin, ihan kuin syntien rangaistukseksi. Mutta minä vaihdan piitä, sillä Billy Kirby ei pysty tuommoiseen pilkkuun osaamaan, sen tiedän."
Kiivaasti nyt nuhtelivat häntä muut hänen tyhmästä rohkeudestaan, joka olis tainnut hukuttaa tässä miesten henkiä, ja kenties oli auttamattomaksi pilannut pyynnin. Sanaakaan lausumatta istui Timo mättäällä, pistellen auki sankin läpeä ja veitsen hamaralla nakutellen piitä terävämmäksi. Ja pian seisoivat he kaikki valmiina taasen jatkamaan pyyntiänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät