Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Päätarkoituksena kuitenkin oli käydä Sivelinissä. Kun Hovilainen astui kauppapuotiin, oli Sivelin itse siellä. Hän pyysi kohteliaasti isäntää astumaan kamariin. "Painakaa puuta ja pankaa piippuun vaan sikarejahan te poltattekin, tässä olis Havannoja". "Kiitos, kiitos!
Nuo ovat ennestään tunnettuja aropetoja, jotka tulevat hävittämään ja polttamaan, sillä he ovat luonnollisesti perin raivoissaan kärsimästään tappiosta. Pian kotio, Kyösti. Nyt ei ole aikaa piippua kiillostamaan. Nyt on sen sijaan pantava piippuun luoti, joka osaa purra ja rohkeutta lisäksi. Vaikka olenkin näin vanha, en saata istua kotona, kun vihollinen lähenee omia asuntojamme.
»Eihän sitä kehnokaan tämmöisellä säällä kule», arveli edellinen, pistäen piippuun. »Kuka se täällä Oulusta kulkee?» virkkoi taas muuan, joka myöskin heräili unestaan ja oli saanut puheesta sen verran selvää, että keskustelu oli jostakin erinomaisemmasta. »Päivää!» toivottivat tulijat herääjälle. He olivat tuttavia, samasta pitäjästä. »Terve! Terveisiä Oulusta.»
Nyt menivät isäntä edellä ja Olli sekä Taavetti perästä. He pysähtyivät kaikin etukamariin ja isäntä sanoi: "Istukaa vieraat! Pankaa tupakkia piippuun!" "Eipä kiireempää!" vastasi Olli. Nyt he kaikin istuivat. "Tuli siitä sade viimeinkin!" alkoi isäntä puhetta. "Tulihan se, kylläpä sitä poutaa jo riittikin kerraksi!" arveli Olli. Siinä sitten keskusteltiin pelloista ja pellon aidoista.
Hän oli ottanut pistoolin käteensä ja kysynyt oliko siinä luoti sisässä; kun sai kieltävän vastauksen, pyysi hän luotia, painoi sen piippuun, vakuuttaen että se "vaikuttaa paremmin", ja ennenkuin kukaan kerkesi estämään, käänsi hän aseen omaan rintaansa ja laukasi. Hän makaa nyt tuolla hengettömänä ja vanha äiti vieressä tainnoksissa. Huonot raha-asiat luultavasti muuta en minä voi ymmärtää.
"No, tehköön hän mieltänsä myöten", lausui siihen Lörincz herra ja antoi pojan seisoa; tämä ei ollut tottunut istuutumaan ennenkuin häntä vedettiin tuolille, vaan pysymään seisoalla sen edessä niinkuin hiilihanko. "Pistäkää kumminkin piippuun", kehoitti Lörincz ja tarjosi hänelle tupakkarasiaa. Poika ei ottanut sitä vastaan.
Esa katsoi Hautalaisen silmäin läpi, olisiko siinä jotain vilppiä. »Minä en juuri kehumisia kärsi», virkkoi hän hymyillen, »mutta te olette pitänyt minua *huononakin* miehenä ja minä olen melkein näihin asti ollut siinä luulossa, että vieläkin pidätte...» Hän lopetti siihen. Janne otti tupakkatamineet taskustaan. »Olet erehtynyt... Mutta pannaan piippuun tästä ja unohdetaan ne vanhat.
Silloin hän hieman säpsähtäen koppasi pöydältä tulitikkulaatikon ja oikein seisaalleen nousten tarjosi tulen herran piippuun, josta herra kiitokseksi nyökäytti päätään ja kasvot palasivat rauhallisiksi. Nyt herra nojasi itsensä keinutuolissa niin selkänojaan kuin tuoli antoi.
Maisteri jatkoi kävelyään ja ajatteli itsekseen: »Kuinka minä olisin voinut vaatia häneltä lujuutta, jos en voisi häntä siitä vakuuttaa, että itse sitä noudatan?» Ohoh! Jahah! niin. Hän oli muuta ajatellessaan mennyt piippuhyllyn luo ja aivan erehdyksestä puhaltanut siihen piippuun, jolla hän tavallisesti poltti. Nopeasti pisti hän sen paikoilleen eikä ollut huomaavinaan koko tapausta.
"No niin, enkös minä arvannut", kuului taas herran itserakkaat sanat. Sitten hän pani piippuunsa uusia venyviä, kellahtavan ruskeita, pehmeitä rouheita ja jäi odottamaan, onko Tapani niin tyhmä ja epäkäytännöllinen, ettei osaa antaa tulta piippuun. Tapani huomasi nyt herran partaisissa kasvoissa salaisen värähdyksen ja tuikeissa silmissä oudon vilahduksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät