Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Sa laulun kansa, korven kansa karu, maailman pahan riitain tuolla puolen, sa petäjäin, sa pettuleivän taru täys tyyntä toivoa myös alla huolen: On aikas tullut. Katso, päivä koittaa! Sa kansa, jonka muisteloissa päilyi maailman luominen, sen alkumuna, Egyptin usko oli se. Se säilyi. Sa hengen voimiin uskoit herjattuna. On aikas tullut. Katso, päivä koittaa!
He eivät koskaan olleet kulkeneet niin kauas suureen metsään, siellä ei löytynyt teitä eikä polkuja ja pian älysivät tytöt eksyneensä. Pahinta oli se, että puiden varjot pitenivät pitenemistään ilta-auringon paisteessa, linnut rupesivat lentelemään kotia pesiinsä, ja kaste laskeutui. Vihdoin laski aurinko petäjäin latvojen taakse, ja isossa metsässä tuli hämärä ja viileä.
Hän luuli kentiesi, niinkuin Mrs Stidgers, että petäjäin sulohajuinen huoku oli terveellinen rinnalle; varmaa on, että hänen yskimistään harvemmin kuului, että koko hänen vartalonsa nousi suoremmaksi sekä turpeammaksi ja että hänen poskensa tulivat punaisemmiksi, askeleet vakaammiksi.
Lepäsi vaan joku rahkarantainen metsälampi suurten petäjäin siimeksessä tahi kiemurteli maantien rummun alitse suoperäinen metsäpuro, liikutellen tummia vesiään, kohti tuntematonta tulevaisuutta. Muuten oli maa autio ja tyhjä. Mikä ei ollut korpea, se kalliota, mikä ei kalliota, se silmänkantamatonta rämettä. Milloinkaan ei Jaana ollut synnyinseutuaan näin rumaksi ja karuksi tiennyt.
Kuulat vinkuivat korvissani ja rapisivat edessäni olevain petäjäin oksissa. Mutta samassa olin minäkin metsän suojassa ja tunsin olevani turvassa kasakoilta, sillä hevosin he eivät nyt voineet minua seurata ja jalkapelissä minä kyllä tulisin aina puoleni pitämään.
Hetkeksi näkyi tulia liikkuvan edes takaisin pitkin kaupungin ääriä; virta kohasi kovemmin kuin ennen; muutamat kivet läksivät vuoren rinteestä ja vierivät molskien veteen, kova tuulen puuska pudisti tummain petäjäin oksia ja sitte oli taas hiljaa, vielä kolkompi hiljaisuus kuin ennen; oli kuin haudassa. Opettaja kääntyi ehdottomasti ikäänkuin Melissaa suojellaksensa, mutta lapsi oli poissa.
Ainakin viisi heistä jäi petäjäin juurelle kierimään ja loput pakenivat suinpäin alas nähdessään pistimemme edessään välkehtivän. Emme enää jääneet uutta rynnäkköä odottamaan, vaan riensimme toista rinnettä alas, ladaten juostessamme muskettejamme. Päästyämme takana olevan noron pohjalla kasvavaan tiheään viidakkoon ilmestyi vasta jättämällemme kukkulalle uusi joukko kasakoita.
Siis iltamme nyt kulutamme, Kuin ystävät rakkahat, Ja olemme uskovinamme, Ett' oomme me tuttavat! Hullu Sanna. Tuoll' luona jylhäin petäjäin On mökki matalainen, Siell' asui vielä äskettäin Kyyryinen vanha nainen. Hänt' etäiset ja tuttavat "Hulluksi Sannaks" sanoivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät