Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Annetaan hänen mennä karkuun. NIILO. Sinä unohdat, että Helena istuu vankeudessa, josta hän ei pääse, ennenkun asian oikea laita ilmi tulee. HOPPULAINEN. Onhan tässä kyllä niitä, jotka voivat asiassa todistaa. PENTTULA. Niin, onhan tässä. Päästäkää minut, tehkää niinkuin Hoppulainen sanoo, minä menen Lapinmaahan enkä ikinä enää takaisin tule.
LOVIISA. Ja Niilon mieli kääntyy Helenasta eriskummallisen, käsittämättömän vaikutuksen kautta. PENTTULA. Luotteheni sen matkaan saa. LOVIISA. Hän Helenan hylkää, ja sitten ... sitten... Penttula, sanokaa minulle suoraan, kuka mielestänne on kauniin tyttö tällä paikkakunnalla? PENTTULA. Kuka siinä teille vertoja vetäisi. LOVIISA. Ei kukaan, eikö niin?
PENTTULA. Sinä pässinpää olet, oikein aika pässinpää, ymmärrätkös nyt? Ja mene tiehesi ennenkuin vimmastun. Parasta kun korjaatte luunne täältä jok'ainoa. KYL
HOPPULAINEN. Ajan määrää en tiedä, mutta perille en kumminkaan vielä ole päässyt. PENTTULA (erikseen). Hän sen varmaankin on tehnyt. (
LOVIISA. Kyllä minä odotan, ryhtykää vaan pian toimeen. Ja tulkaa tänä iltana meille, niin annan teille jo yhden tynnyrin edeltäpäin, mutta ymmärrättehän, vasta sitten kuin isä nukkuu. PENTTULA. Niin, tietysti, vasta sitten kuin isänne nukkuu. Hehei! Loviisa tilaa lemmenjuomaa Penttulalta, ha, ha, ha. No, hiis! Taisinpa osata oksaan, koska noin peljästyitte.
Penttula, tynnyrin rukiita annan teille niin pian kun Niilo Helenan hylkää. PENTTULA. Ja minä vannon teille: ennenkuin päivä seitsemän kertaa on kaarensa kiertänyt, on Niilo Helenan iäksi unhottanut. LOVIISA. Sen te vannotte? Mikä ihmeellinen mies te olette, Penttula. PENTTULA. Ja tynnyrin rukiita ?
PENTTULA. Pelkää kaiketi selkänahkaansa, hi, hi, hi! PELTOLA. Kaiketikin. Tuosta tulisi teidän nyt ottaa selvä, Penttula. PENTTULA. Tänä päivänä, jos niin tahdotte. PELTOLA. Ihanko todella? Voisitteko jo tänä päivänä toimittaa minulle rahani takaisin? Mainiota! Ja paljonko vaaditte vaivoistanne?
LOVIISA. Minä enhän minä pyysin vaan rohtoja taikka tuota neuvoa, kun olin kadottanut kultasormukseni, juuri nyt kirkkoon. Ollessani, näettehän kirjastakin, että olen sinne menossa. PELTOLA. Niin vaan, niin vaan; sinne olin minäkin menossa, mutta heikkarin hyvä, kun teitä tapasin, Penttula; olin muuten aikonut käydä tänä iltana luonanne.
Kunpa nyt olisi suuta korviin ja vatsaa polviin, sanoi kerjäläinen munarokkaa syödessään. ANTTI. Niin, kyllä Penttula on kuuluisa noita. HOPPULAINEN. Suurin Suomenniemellä, sanotaan. Tulet siis? ANTTI. Jos häntä nyt sitten tulisi. HOPPULAINEN. No, olkoon päätetty, tuossa paikassa mennään. HELENA. Isä kulta, älä toki enää ota.
HOPPULAINEN. Peltolan isännän rahat? No, nyt minä kummia kuulen. Ovatko teidän rahanne olleet tuon kiven alla, isäntä? PELTOLA. Niin Penttula sanoo. HOPPULAINEN. Enpä, lempo vieköön, olisi luullut teidän tuonlaisessa paikassa rahojanne säilyttävän. PELTOLA. Sinä et ymmärrä. Ne viisisataa, jotka tässä tuonoin minulta varastettiin
Päivän Sana
Muut Etsivät