Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Minä katsahdin kadulle ja näin kaksi yövartiaa kävelevän, pitkät puukanget olalla, ja menin hyvin liukkaasti sänkyyni, sillä minua hiukan peloitti, jonka minun häpeäkseni täytyy tunnustaa. Toisissa kadun kulmissa uudistivat vartiat jälleen suurella äänellä huutonsa, mutta viimein etenivät niin, ett'ei kuulunut muuta kuin kaukainen kaiku heidän äänestään hiljaisessa yössä.
Sitä en tiedä, mutta kova on kielto, ettei saa syrjäinen jalallaan astua. Oliko sinun pakko siihen astua jalallasi? Enhän minä vielä kuin toisella vähän ... eihän se Ville toki sakota ? Liisaa jo vähän peloitti, että jos hyvinkin... Mitäpä minä hänestä, vaan jos tuolta ikkunasta olisi sattunut inspehtori näkemään. Jokohan tuo näki?
Rosvot tappaneet, tahi on hän hukkunut johonkin... Miten voi Hulda niin iloinen olla! Vaan hän ei ehkä tiennyt... Elsa kuivasi silmänsä, ennenkuin tuli sisään, mutta työhön ruvettuaan kostuivat ne uudelleen. Hän ei uskaltanut seuraavana iltana lähteä kävelemään, kun peloitti että ei tapaa kuitenkaan Joria.
Ja minusta te jo silloin olitte niin miellyttävä ... minä valvoin kauan teitä ajatellen... Mutta sanokaa, eikö se ollut teidän panemanne se kukkasvihko minun huoneeseen? Minunhan se oli ... minua niin peloitti, että te sen huomaisitte. Ja kun he kerran näin olivat päässeet näihin yhteisiin muistoihinsa, tuli niitä mieleen toinen toistaan liikuttavampia ja viehättävämpiä.
Hän koetti lohduttaa itseänsä, Bincenz oli ehkä, levoton kun oli, lähtenyt jollekin yölliselle metsästysretkelle mitä hän Joosepille tekisi, joka makasi rauhassa ja hyvässä turvassa jossakin hän vapisi ja päivällä kun kaikki olivat hereillä, kuka silloin voisi häntä vahingoittaa! Se oli paha omatunto, joka näin häntä peloitti, ja hän kätki kasvonsa käsihin: "Wappu, Wappu, mitä sinusta on tullut!"
Mutta se oli niin omituista, että joskus kun Heikki oli väsynyt ja alakuloinen, tuntui hänestä kuin elämällä olisi ollut toinenkin puoli, jota hän ei vielä ollenkaan tuntenut. Sellainen vakava, harmaa työpuoli, joka häntä hiukan peloitti. Semmoisina hetkinä hän aina kaipasi Anna Kalliota ja etsi hänen seuraansa.
Tosin Serapion oli lujasti sidottu koppiinsa ja kuitenkin rihkamakauppias oli nähnyt oikein, sillä hän se oli, joka kulki maantietä pitkin ja peloitti vastaantulijoita.
Mutta samalla tuntui myöskin, kuin pääsy sinne olisi hyvin työlästä. Rippikoulu oli kai jotakin hyvin vaikeaa ja se peloitti. Hänestä tuntui kuin hän ei koskaan pääsisi. Miten onnellinen oli Mari! Hän näytti kauniilta. Kaunein oli hän kaikista. Mari oli ollut paras joukosta, hän oli saanut lahjaksi uuden testamentin ja rovasti oli kiitellyt silloin kaikkien kuullen.
Todellakin, herra Alonzo peloitti minua kovasti teidän terveytenne suhteen; kysykää häneltä, minä olin jo lähtemäisilläni teitä katsomaan, ja joll'ei hän olisi pidättänyt minua... Herra Alonzo? Sepä vielä! yhä noita esteitä! Kaksi tuntia parta pahuksen vuoksi... Koiran virka! Tahdotteko tehdä minulle mieliksi, hyvät herrat, ja sanoa?...
Matti kaivoi heti kohta kukkarostaan markan ja tarjosi sen Villelle, että Ville siitä kyytirahan maksaisi... Ei sanonut Ville vielä kiirettä olevan ... vielä makasi inspehtorikin, joka kyytirahan kantoi. Tokkohan tuo nouseekaan niin ajoissa, että ennättää ottaa rahan?... Se vähän peloitti Mattia ja Liisaa ... muuten olisi tämä odotus hauskalta tuntunut...
Päivän Sana
Muut Etsivät