Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
"Mitä olen nähnyt ei ole mikään aivoini sikiö," sanoi hän itsekseen; "siitä olen varma. Jos se tosiaankin oli hellän Zorahaydan haamu, joka, niinkuin olen kuullut, ilmestyy tässä tornissa, niin minkätähden pelkäisin? Minä aion valvoa lähteen luona tulevan yön, kenties hän tulee jälleen." Sydän-yön lähetessä, kun kaikki oli ääneti ja hiljaa, meni hän taas saliin istumaan.
Ei silti, että minä pelkäisin, mutta voi olla vaarallista pitää sitä aina taskussaan ... sinä olet hieman lapsellinen, Anna! Ja sinä hieman pelkuri ... no hyvä, sinä pääset täyttämästä pyyntöäni ... en tahdo sinua vaivata. Anna se minulle ... minä teen tahtosi mukaan ... mutta myönnä, että sinä olet kummallisin, samalla kun olet kauneinkin olento auringon alla.
»Eipä saakkaan olla monta yhtä aikaa», vakuutti Sanna, »mutta Lyyli pelkää, hän ei uskalla olla yksin tienhaaralla juhannusaattona, se on koko asia se.» »Minäkö pelkäisin?» lausui Lyyli. »En pelkääkkään, mutta tuo on taikauskoisuutta. Vaan jos pelkäämisestä puhutte, niin kylläpä minäkin leikin vuoksi tuonne saatan mennä lakaisemaan, jotta tomu tuoksuu, niin näette etten pelkää.»
Minä olin kirkolliskokousten neuvonantaja ja pappisylimysten ohjenuora; kuinka minä olisin voinut horjahtaa? miksi minä pelkäisin kiusausta? Voi poloinen! Minä jouduin rippi-isäksi muutamaan nunnaluostariin, ja sisarten joukossa siellä löysin kauan rakastettuni kauan kadotettuni. Säästä minua laajemmasta tunnustuksesta!
Syynä siihen lienee ettei minulla ole ketään, jonka menettämistä pelkäisin. Eikö todellakaan ole ketään ? Vaan kuule, Rita, missä Alfred on? Taitaa nukkua vielä? Ei aikoinkaan. Hän nousi tänäänkin tavallisella ajalla. No, sitte hän ei ole ollutkaan kovin väsyksissä. Oli hän, yöllä. Tullessaan. Vaan nyt on Eyolf ollut hänen luonaan toista tuntia. Poika raukka, pieni ja kalpea Eyolf parka!
Sen lupaan sinulle, isä!" "Ja minä otan lupauksesi vastaan", vastasi isä, luoden hellän silmäyksen kelpo poikaan. "Niin, minä voin huoletta kuolla ja nöyrästi sanoa: Herra, sinun käsiisi jätän henkeni! Kuolema, missä on kärkesi? Jumala tietää, että aina olen rehellisesti koettanut täyttää velvollisuuteni miksi siis pelkäisin astua hänen rakasmielisten kasvojensa eteen?
Elämä, jota kudotaan ihmeellisissä "ajan kangaspuissa," on niin sanoaksemme pantu kokoon valovyyhdistä ja loimina on salaperäistä pimeyttä ainoastaan Hän, joka sen on luonut, käsittää sen. X. Se, jolla on silmät ja sydän, voi vielä tänäkin päivänä sanoa: Miksi pelkäisin?
Pelkäisin pahemminkin, jos en olisi pappilassa piikana. ROUVA Saattoihan sen Jumalakin parantaa. KAARINA Ka, saattoi kai, eli Neitsyt Maaria emonen. Jo tulee! ROUVA Eikös ole soma näin? Kuules, tiedätkö, mitä tuo Kaarina minulle juuri kertoi... OLAI Hän on nyt täällä, vihdoinkin! Oli ajaa minut kumoon kirkon rappujen edessä. Ne pelkäävät häntä kuin paholaista.
Sinä yksin olet minua lohduttanut tämän viimeisen hätäni aikana. Ota nämä rannerenkaat muistoksi minulta; vaan älä käytä niitä joka päivä: ainoastaan pääsiäisenä, helluntaina ja jouluna. Mitä oli elämäni, että mä kuolemata pelkäisin?
Kuinka sinua pelkäisin Mutta katsos minä olen niin kokematon. RAHIKKA. Mikä sinulla on, Selma? Me tytöt ... olemme ... näet, kuulleet ... niin paljon sellaista ja kun vanhemmat ihmiset aina istuttavat meihin epäilyksiä ... niin onko se kumma... RAHIKKA. Selma! Minä en tunne sinua nyt. Miksi et puhu suoraan. Etkö sinä luule minulta saavasi luotettavaa vastausta.
Päivän Sana
Muut Etsivät