Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Mutta kun tämän seurakunnan provasti, Niilo-pastori, rupesi pelkäämään, että hän menettäisi kymmenyksensä ja muut papilliset saatavansa, antoi hän talonpoikain tietää, että maailman loppu ja viimeinen päivä oli siirretty seuraavaan vuoteen, niin että heidän varsin hyvin sopi ruveta tavallisia töitänsä tekemään.
Koska nyt Jugurtha, paljas kun oli aseista, miehistä ja rahasta, itse kutsuttiin päällikön luo Tisdron kaupunkiin, rupesi hän mieltänsä muuttelemaan ja pahasta omastatunnosta pelkäämään ansaittua rangaistusta.
Illalla, kun äitini ja minä istuimme yksin takkavalkean ääressä, ja minä olin tunnustaa hänelle, että olin käynyt Bettyn kanssa aamukokouksessa, Betty itse tuli ja toi sisään illallisen. Hän viipyi viipymistään, kunnes en luullut hänen aikovan lähteä, ennenkuin isäni tulisi sisään, ja sentähden rupesin pelkäämään, että minun täytyisi mennä maata tunnustukseni taakka sydämellä.
HOMSANTUU. Kostoa. Missä se Toppokin viipyy. HOMSANTUU. Onko sinulla mitään muuta sanottavaa? RISTO. On. On paljonkin. Mutta sinä panet minun niin pelkäämään, etten voi mitään puhua. Laske vähäksi aikaa revolveri pois kädestäsi. Kerttu kulta, tee se. HOMSANTUU. En. RISTO. Tuohon tuolille vaan, seiso itse vieressä. HOMSANTUU. En siihen enkä muualle. Ja lopettakaamme jo. Aikaa menee hukkaan.
Varovaisesti nostivat palvelijat hänet ylös käsivarsillensa ja kantoivat hänet ulos. Klairon katseli ylpeällä katseella matkuetta. Ei jälkeäkään säälistä ja armahtavaisuudesta näkynyt hänen kauniilla kasvoillansa. "Kaunein kaikista kaunokaisista!" kuiskasi prinssi hänelle. "Minä rupean pelkäämään teitä.
Minusta se sopisi hyvin. Niin, niin, niin. Se sopisi mainiosti. Juotteko teetä kanssamme tän'iltana. *Kroll*. Kiitos, juon kyllä. Olen aikonut viipyä täällä. Minun täytyy, näet, keskustella Rosmerin kanssa eräästä asiasta. Ja sitte, neiti West, ett'ette taas rupee päättömiä pelkäämään, pistäyn minä täällä tuon tuostakin, niin kuin ennen muinoin. *Rebekka*. Niin juuri, tehkää se.
LETHINGTON. Jos siis teidän armonne saattaisitte hänen pelkäämään... DARNLEY. Sitäpä juuri tahdon, Lethington! LETHINGTON. Mutta siihen tarvitaan rohkeutta. DARNLEY. Tahdon koettaa, sillä koko tulevaisuuteni riippuu siitä. LETHINGTON. Entäs jos hän pyhästi vannoisi että syytöksenne on väärä... DARNLEY. Mutta jos se olisi väärä, Lethington? LETHINGTON. Niin se voisi tulla todeksi!
SYLVI. Elkää olko ankara, pastori Sohlman, te saatte minut taaskin pelkäämään ja vapisemaan. PASTORI. Minun täytyy ilmoittaa teille totuus. Ei Jumala anna itseään pilkata. Hän on järkähtämätön vanhurskaudessaan ja yhä edelleen hän on tyhjentävä vihansa maljat ylitsenne, sillä ei teidän mielenne ole vielä läheskään parannukseen valmistunut. SYLVI. Millä tavalla voisin sen sitten valmistaa?
Meidän täytyy ruveta vielä kovemmiksi, eikä hellittää yhtään. Niiden täytyy ruveta pelkäämään! Jos nyt rupeamme alistumaan, niin pian sitä sitten tässä jokaisen nahka saadaan kuivamaan ripustaa, poltetaan talot ja tavarat ja meistä tulee keppikerjäläisiä.» Janne käveli raskain askelin lattialla ja kiukkuinen innostus hehkui hänen silmistään.
Laulu kasvoi kasvamistaan, kuninkaan vaiheet muuttuivat pakolaisten omiksi vaiheiksi; lapset rupesivat toinen toisensa jälkeensä pelkäämään; niinpä ei auttanut muu neuvo kuin uusi laulu. »Ei täällä ole ollenkaan vaarallista», lohdutteli Elina. »Nyt minä laulan toisen laulun, jossa ei ole pimeää metsää.» »Niin, mutta kuninkaasta! kuninkaasta!»
Päivän Sana
Muut Etsivät