Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Sitten he kuljeksivat metsästelemässä lähiseuduilla hengenpitimikseen. Kerran kuljettuaan pitkän matkan metsästämässä ja palattuaan vasta myöhällä he ihmeekseen jo kaukaa huomasivat nuotionsa palavan kirkkaasti ja kun he lähestyivät sitä varovasti, he huomasivat ilokseen, että ukko Pekkalainen oli puolitoista viikkoa poissa oltuaan jo tullut takaisin.
Kerran kasvattiveljesten istuessa juttelemassa vanhoja muistojaan ilmestyi halmeelle nuori suomalainen. Hän tervehti iloisesti ja ystävällisesti. Tulija oli vanhan Pekkalaisen poikia Suomenniemeltä. Kun vastatervehdykset oli lausuttu, sanoi nuori Pekkalainen: "Isä käski sanoa, sinulle Pekka, terveisiä, että Suomesta on tullut tänne sinun veljenpoikasi.
Erotessa ukko Pekkalainen neuvoi nuorukaisia sanomaan Yrjänä Kailaselle, että jos tämä tahtoi siirtyä sille kulmalle jonkin veden varrelle itäpuolelle Suomennientä, hän löytäisi uudisasukkaalle hyvää maata ja saisi hyvän toimeentulon ja varallisuuden.
Näin puhuttuaan Pekka lykkäsi lankun veteen, vihelsi koiria ja lähti uimaan lykäten lankkua edellään. Pian hän oli päässyt virran poikki toiselle puolelle, jossa hän reippaasti pukeutui ja katosi metsään. Pekka tapasi vanhan Pekkalaisen ulkosalla juttelemassa parin miehen kanssa. Pekkalainen ja miehet tervehtivät Pekkaa hyvillä mielin.
Ensin kuului heidän lauluansa, sitten karjan ammuntaa, sen jälkeen iloista melua, hälinää ja naurua, ja metsästä tuli näkyviin reipas seurue, jossa oli kaksi miestä ja kaksi nuorta naista. Kun vieraat tulivat tuvan luo, tervehti vanha Pekkalainen: "Jumalan terveeksi!" ja siihen vastasi Pekka: "Jumala antakoon!" "Kytkekää te, nuoret, nuo elukat! Sillä välin me vanhat puhelemme.
Niin tultiin Suomenniemelle, jossa vanha Pekkalainen erään oudon miehen kanssa odotti Pekkaa. Kaarinan käskettiin mennä tupaan ja Pekkalainen ilmoitti heti, ettei Pekan tällä kertaa pitänyt viipyä hänen luonansa kauan, sillä nyt oli saapunut sanoma, että Dalbyn miehet olivat aikeissa lähteä suurella joukolla länteen päin samalla kuin toinen joukko aikoi lähteä pohjoiseen.
"Ottakaa, pojat, kirveet ja pilkotkaa sytykkeitä ja tehkää tuli sillä välin kuin Janne miettii asiaa", sanoi Pekkalainen istuen pölkyn päähän selin Jannen oveen. Kun suomalaiset olivat vieneet mukaansa Jönsin, oli lähetetty sana naapureille kauemmaksi etelään, ja näitä oli kokoontunut koko joukko, jatka nyt seisoskelivat vähän etäämpänä ja kuulivat Jannen ja Pekkalaisen keskustelun.
Silloin Pekkalainen huusi kovalla äänellä: "Kaikilla naisilla ja lapsilla on rauha tulla ulos", ja avasi heti oven. "Kaikilla naisilla ja lapsilla on rauha!" huusivat suomalaiset jokainen isolla äänellä.
Siellä juuri asui se suomalainen, jonka talo oli hävitetty. Joukkoon oli lyöttäytynyt vielä monta suomalaista, heitä oli nyt jo karttunut neljätoista miestä. Johtajiksi valittiin Pekkalainen ja Vetalainen sen niminen oli vahinkoa kärsinyt suomalainen ja retki järjestettiin niin, että ruotsalaisten talonpoikien taloihin tultiin puoliyön aikaan. Taloja oli kaksi lähellä toisiaan.
Nuorukaisille hän selitti, että karjanhoito oli näillä paikoin uudisasukkaan tuottoisin elinkeino. Jonkin päivän kuluttua tuli odotettu nuori Martti Pekkalainen kotiin. Ei hänkään tiennyt Yrjänä Kailasesta mitään, mutta neuvoi poikia kulkemaan etelään ja itään päin Klar-joen ja läntisen Dal-joen välimaalla, minne useitakin suomalaisia oli asettunut asumaan laajoille salomaille.
Päivän Sana
Muut Etsivät