Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Sillä pojalla oli ollut koko homma ennenkuin hän sai sen naisen itselleen. Naisella oli näet neekerimies ja kaksi lasta, ja hän ei tahtonut jättää heitä. Jotain sen kaltaista hullutusta minulle kerrottiin. Tiedättehän millaisia ne neekerit ovat? No niin, minä koettelin houkutella sitä toista poikaa antamaan hänet minulle, mutta ei se peijakas taipunut.
Joskus täynnä petäjänkuoria, risunkappaleita ja lastuja. Sitä se putsaa ja sukii... Minun pinsherinikö? kysyy Mikko. Ahaa, tämä Kukkelman. Peijakas vie. No antakaa hänen putsata! Niin, niin, mutta minä luulen ... että hän taitaa ajatella tyttöjäkin! pahastelee muori. Mikko purskahtaa nauruun. Hän on kyllä hiukan suuttunut siitä mahdollisuudesta, että hänen koiratarhansa valmistuminen viipyisi.
Totta puhut, nuori ystäväni; ihan niin hän kirjoitti. Jumala siunatkoon jaloa kuningasta Kaarle Kustaata! Hänestä ei ole muuta kuin hyvää sanomista ja kuumassa hän lienee tänäkin hetkenä! Hm ... kyllä kai hän teki mitä taisi. Eikä hänen luottamuksensa meihin Wiipurilaisiin pidä tuleman häpeälle sen vakaasti uskallan sanoa! Peijakas sentään!
"No nyt Pekka on täällä tuossa paikassa", sanoi Antti, ja heti samassa Pekka tulikin raahaten suurta sutta, jonka hän huolimattomasti viskasi lumihangelle sanoen: "En päässytkään peuroja lähestymään ampumamatkalle, vaikka kaiken päivää yrittelin. Lopulta olin jo melkoisen lähellä, mutta silloin tämä peijakas hiipi luo ja säikytti peurat pois.
SIHVONEN. Hilma rakastaa jotakin toista. Hihhih. NEITSY JANNE. Mutta elä hihitä! Minä en sitä kärsi. SIHVONEN. Saanko pistouata Jannelle olutta? NEITSY JANNE. Minä saan pistouaamattakin. Ja nyt minä juon! Herjalla on koura kuin ruuvipihdit. Luulin silmäini pullistuvan nurmikolle. HILMA tulee maantietä vasemmalta ja kääntyy puistikkoon. Hilma Pollari tulee! Peijakas!
Peijakas, mutisi itsekseen d'Artagnan, jolle jumaluusopin tohtorin sisarentytär muistui mieleen; peijakas sentään, eipä olisi hullumpaa, jos tuo myöhästynyt kyyhkynen hakisi ystävämme Aramiksen asuntoa. Mutta, sieluni kautta, siltä se aivan näyttää. Ahaa, sinä Aramis veikkonen, tällä kertaa otetaan asia selville.
Heillä oli peilit ompelurasiansa kannen sisäpuolessa, mistä minun oli melkein mahdoton löytää niitä, taikka virsikirjan tai kokkikirjan kansien sisäpuolella tai tee-rasioissaan. Minä muistan yhden palvelustytön, viekas peijakas hän oli, isorokko oli kuopittanut hänen kasvonsa, joka aina sekä tavallisella että tavattomilla ajoilla lueskeli rukouskirjaansa.
Heti hänen puolisonsa olikin innostunut matkaan. Ja kerran ihmeeksi tytär oli antanut vanhempainsa määrätä, vaikka miss Gundyssä kyllä oli temperamenttia olipa, peijakas vieköön! Tässä miljoonamiehessä ja nousukkaassa ilmeni omituinen luonteen kahtiajako.
Ei mitään; hän käski minun odottaa ja minä odotin. Te olette kiltti mies, hyvä herra Bonacieux! sanoi kardinaali. Hän nimittää minua hyväksi herrakseen! arveli kauppias itsekseen. Peijakas, asiat käy hyvin! Tuntisitteko vielä nuo portit? Kyllä. Tiedättekö numerot? Tiedän. Mitkä ne ovat? N:o 25 Vaugirard'in kadulla; toinen N:o 75 Harpe'n kadulla. Hyvä, sanoi kardinaali.
Herrasväki on jo mennyt. Jos hän on petturi, niin XV:s KOHTAUS. Täällä ei ole ketään. Mennään sisään vaan. WILLE. Eikö ketään. KALLE. Katsos, kuinka täällä on siisti ja lämmin. Peijakas! Täällä minäkin mielelläni asuisin. Otanko mä palasen? KALLE. Uskallappas. Selma voisi vielä toruja siitä saada. WILLE. Yhden vaan. KALLE. Anna sen olla, tahi... Aina sinulla on halua varastamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät