United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pasanen kuunteli ukin tarinata niin hartaasti, että pudotti tuohisropposen, jolla hän joi, järveen ja sitä kiinni tavoitellessaan oli mennä itse jälestä. Nyt sen pahuus vei, virkkoi hän. Vieköön tuollaisen astian, sanoi ukki. Hyvä, kun et itse mennyt. Mulle sattui kerran somasti, alkoi ukki taas jorrittaa. Teille sen suhahdan, ette ole kylän kelloja.
Ei se muille antaisi; eikö tuo kesytelle tyttöä omille pojilleen. Mitä ne suruttomat ja mökittömät perintöakalla tekee. Se on niinkuin Rasti sanoi kerran häissä juopuneelle, jolta oli hattu kadonnut, että autuaalle annetaan kintaat, vaan jumalattomalta hattukin menee. Jokohan niin on? sanoi Pasanen.
Kuulehan, Hemmo, sanoi Pasanen, eikös Lassi ole tehnyt mökkiänsä sileälle aholle, eikä ole sopimuskirjaa eikä mitään. Niin on, mutta onko hän siltä isäntä minun maallani? Ei maallasi, vaan omassa tekemässä mökissään hän on isäntä, niinkauan kuin elää. No mikä siinä on, ja minä veron maksan. Vaikkapa maksatkin, niin elä intä; minä olen käynyt mökkiläiseni kanssa käräjätä tämänlaisesta asiasta.
Niin kaiketi se näkyy tätä nykyä olevan, ja olkoon ... se heistä huolikoon! sanoi Lassi ja herkesi ääneti. Mitä sinä siitä välität, sanoi vähän päästä Pasanen, kutsu vaan poikasi, minkä se Hemmo voipi. Minkäpä se kyllä voisi, vaan mitä se Matinkaan työnteko hyödyttäisi: minä milloin kuolen, Hemmo ajaa pois, puheli vähän suruissaan Lassi.
Samaapa tässä olen minä ajatellut, sanoi Pasanen ja meni täyttämään piippuaan pöydän latvan alla olevasta tupakkahakkurista, sillä oli tavallista, että lähtötupakka piti panna jokaisen. Venematka oli toisiin taloihin. Savitien ukki asettui perämieheksi ja muut miehet samoin perän puolelle. Kokan puolella oli vaimoväki, joista joku souti.
Elä tartuttele akkain pakinoihin, sanoi Pasanen, vaan sanos, mitä pidät isäntäsi antamasta kontrahdista? Tuossahan tuo menisi, jos se olisi joku muu isäntä, vaan kun tämä on muka herännyt. Niin, ja sen yhden ainoan matkimisen tähden ei ottanut poikaasi. Muu sillä on mielessä, kyllä minä tiedän.
Ja sitten annatte minulle tiedon ... vaan nyt pitää lähteä kotia päin. Tuota poisko. Tässä on unohtunut kahvikin keittämättä, huomasi Hemmo. Juodaan toisella kertaa, nyt alkaa jo ilta tulla, lohdutti puhemies. No niin kyllä, toisella kertaa ... vaan tuota ... jos vielä ennenkuin lähdet, kävisit Hintille puhumassa. Hyvin mielelläni; jäähän tänne jälemmäksi, sanoi Pasanen ja meni tupaan.
Vaan tuota, milloinka se Pasanen kutsutaan tänne, että käytäisiin pappilassa? Milloin sitten tuonnempana aikana, eihän ole kiirettä, olenhan minä jo tässä emäntänä. Sulhasmiehen innolla puhui Hemmo paljonkin ja jopa vähitellen lähenteli niinkuin leikin tavoin nykäistäkseen, mutta se Hinttiä niin inhoitti, että meni heti ulos, ja harmitti se, että hän rupesi narraamaan. Hyvällä tuulella oli Hemmo.
Minä kyllä; ennen sinä kuin minä. Vaan sinun täytyy lähteä. Ennen nurkkakivet. No koetellaanpa. No koetellaan. Sinä hävitön olet kun vastustat isäntääsi. En minä hävitön, sinä hävitön olet. Kuuletko, Pasanen: tämä sanoo minua hävittömäksi ja uhkaa olla parempi isäntä kuin minä, jonka on maa ja joka maksan maalta veron.