Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Majasta matalasta nyt ratsun etehen Käy ukko harmaapäinen, apua rukoillen. "Pois tieltä parempien!" niin hälle ärjähtää Komea Kauppi herra; pois väistyy harmaapää. Vaan poika pienokainen se kysyy taatoltaan: "Me voisimmeko tulla näin kurjaks milloinkaan?" "Hikoilla taivaan Herra kyll' aika lailla sais, Niin syvälle jos meitä hän sortaa koettais!" Näin vastas röyhkeästi ritari kerskaillen.
Vaikka meidän maassa pettua ahkerasti ja säästämättä sekoitettiin Jumalan niukalla mitalla antaman viljan sekaan, ei leipää kuitenkaan riittänyt, vaan suuren osan maan asukkaista oli muuttaminen maasta pois. Muutamat lähtivät Venäjälle; mutta suurin osa heistä pyrki Ruotsin maalle, jossa heidän toiveensa päästä parempien päivien perille kyllä surullisella tavalla pettyi.
Toisena hetkenä hän koetti puollustaa itseänsä omia, edellisiä syytöksiänsä vastaan, toisena hetkenä hän katkeralla mielellä vakuutti, että kaikki parempien päivien toivo ainoastaan oli turhaa unennäköä.
Hänet oli murrettava sekä sisällisesti että ulkonaisesti, kokonaan, kerrassaan, maan tasalle, niin ettei hänestä jäisi jälelle muuta kuin tomu, josta uuden ajan, uusien, parempien olojen ja sukupolvien siemen voisi versoa ja tuleentua. Niinhän oli Johannes joskus ennen tuota kostoa kuvitellut. Nyt se viittoi jo tuossa lähellä hänelle. Tuo mies horjui, tuo mies horjui jo!
Vanhat muistot keskeyttivät naurun Aliinalta, mutta eipä hän päässyt vielä sillä. Vappu seisahtui kohdalle ja alkoi raa'alla äänellä haukkua: Eipäs nyt Auvisenkaan tyttö mukota äissään, kun on päässyt parempien ihmisten seuraan kävelemään. On se nyt olevinaan, vaikka kyllä sinä toki et ole niin rikkaasta, etkä niin kunniallisesta ko'ista, että kannattaisi keimailla.
Puku oli kuosiltaan tiukka ja lyhyt, jommoista vaatepartta siihen aikaan ei pidetty aatelismiesten eikä parempien porvarienkaan arvonmukaisena, sillä heillä oli tavallisesti leveät, säären keskikohtaa alemmaksi ulottuvat kauhtanat. Tämän miehen ulkomuoto oli osaksi miellyttävä, osaksi vastenmielinen.
On se miehissäkin, Patvaseni, miehissä se on, huono olet metsän kävijä. En jaksa, vanha mies, nuorten perässä hiihtää, kun karhu pohkeeni puraisi; edestäni ottavat, eivätkä meidän jumalat käske voimallisten huonoja auttamaan, niinkuin kuuluu käskevän Ristin jumala. Ei huolehdita, vielä siihenkin keinot keksitään. Uskon parempien aikain koittavan.
En tiedä, mikä hyöty lienee ihmisille toisen ihmisen parjaamisesta ja hänen kunniansa polkemisesta; warmaankin he oliwat hywin iloissaan, kertoessaan teille noita perättömiä uutisiaan. Jos he jonkun kerran owat sattuneet näkemään minun liikutettuna, parempien ihmisten seurassa, niin siitä he kohta panewat kokoon hirmuiset juoppo=jutut!
Kyllä kai se "parempien ihmisten" lapsia on, nuhisi Nikkarin Eveliina; hän oli, näet, kaupungissa ennen ollut palveluksessa, ja siellä saanut nähdä noita "parempia". Minä en sano mitään, mutisi kuppari-Kaisa, joka myös oli hätähätää illan kuluksi Pynnölään juossut, minä en sano mitään Paras se olisikin, myödytti isäntä.
Ei koskaan ole maljaa kallistettu parempien urhojen kunniaksi. Ja minkä näköisiä olette! Tuletteko suoraa päätä hornasta? Moskovasta tullaan! läähätti Luukkonen vähän toinnuttuaan. Moskovasta, tahi oikeammin sanoen hirrestä! Vielä kulaus, veikkoset! Kiitoksia paljon!
Päivän Sana
Muut Etsivät