Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Koska he kerran olivat saaneet nauttia parempaa ruokaa ja nähneet itsensä paremmin kohdattavan, olivat tottuneet työn tekoon ja heillä jo oli muutamia Ruplia säästökassassa vanhain päiväin varaksi eli lapsillensa, jäivät he sinne varsin kernaasti. Sillä he eivät tahtoneet jättää tätä pientä kasvolle pantua tavaratansa, mutta ahkeroivat sitä enentää.
Se on hyvin ikävää, vastasi ruustinna, kun on niin kummallisen kolkoksi nuo porstuat rakennettu. Luulisihan niiden samalla vaivalla suuremmankin akkunan saaneen, vaan kyllä se enkä on vähän siitäkin syystä, ettei varas niin oistonaan, oven kiinni pantua, pääse porstuaan. Kyllä se niin on, mutta outo voipi sellaisessa pimeydessä pian nenänsä taittaa ja tulla vieläkin oudommaksi, arveli isäni.
Tingittiin siinä molemmin puolin ja viimein riitarahan kahtia pantua suostui kauppamies maksamaan kahdeksan markkaa, jos Martti ottaisi sen arvon tavarassa. Silloin vilahti Martin mieleen nuo kumplastikengät ja hän vaipui ajatuksissaan katselemaan Marin jalkoja.
Puhe päättyi siihen. Syötyä ja piippuun pantua kirkastui kuitenkin kirkastumistaan rovastin mieli, ja kun hän, vaihdettuaan virkakauhtanan mukavaan kotitakkiin, istuutui lehtimajaan, jonne samassa ilmaantui kahvitarjotin, niin puhaltui viimeinkin pilvi hänen otsaltaan.
Mutta eivät ne ajatukset sillä yhdellä yrityksellä sentään huvenneet, vielä niitä kotonakin piisasi pitkin iltaa ja maatakin pantua. Ja se se siinä varsinkin pisteli, kun niin kylmänä oli ollut, ei hellää sanaa tullut sanoneeksi, ei niitä tilaisuuksia toki hänenlaisillaan niin usein ollutkaan tarjona.
Suon rannasta kohoavan vaaran rinteeltä kuului huutoa, isoja ääniä, kiihkeätä puhelua, pauketta ja rusketta, kun miehet korentoon pantua karhua kiskoivat alas jyrkästä louhikosta. Se oli kolmas kaadettu karhu. Vouti kun oli kyllästynyt odottamaan miehiä toisen karhun ajosta, oli vaatinut käymään uuden kimppuun. Sen tiettiin makaavan luolassa vaaran rinteellä.
Kesti kerkesi sanoa, Kesti purresta puhuvi: "Tule poies, elä huoli, Tule minun turvihini, Käy käsivarrelleni, Pohatalle puolisoksi, Kauppamiehelle kanaksi!" Annikki Turusen neiti Jo meni Kestin keralle, Kesti taisi talven syöä, Sekä syöä, jotta juoa Paljo pantua olutta, Ruokia rakennetuita,
Sen aaltoihin hukuttaa nyt murheellinen surunsa, raskasmielinen ottaa siitä huvitusta, alakuloinen rohkeutta, tyytymätöin virvoitusta, heikko voimaa ja onneton lohdutusta. Mutta kuinkas käypi? Heille käy samoin kuin kärpäsille, jotka uteliaasti lähestyvät maistamaan heille pantua myrkkyä: ne pörähtelevät muutamia kertoja ympäri, tupertuvat sitten nurinniskoin ja kuolevat.
Ulkopuolellaan hohtaa se ruskean pohjan päälle pantua kultaa ja hopeaa, siihen on istutettu monivärisiä kilpiä, ja kaaret ja pylväät päättyvät taitteissaan ja yhtymäpaikoissaan vartalo- ja rintakuviin, joiden merkitystä ei kuitenkaan voi oitis käsittää, eikä ole aikaa tarkempaan tutkimukseen, niin hauskaa kuin se voisikin olla.
Sekä syöä jotta juoa, Paljon pantua olutta, Ruokia rakennetuita, Söi mun syötetyt sikani, Joi mun joulutynnyrini, Vuotteli kesän tuloa, Tuota toivoi Kestin laiva, Kestin laiva, Kestin lapset, Kestin entinen emäntä. Muut kaikki kesä'ä toivoi, Vuotteli kesän tuloa, Yksin pelkäsi petäjä, Kuorensa kokottavaksi, Varaeli vastaskoivu Oksansa otettavaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät