United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !


Lettie ja minä istuimme töinemme ikkunassa ompelimme surupukuja kirkkoherramme perheelle, joiden piti varhain seuraavaksi päiväksi olla valmiina. Silloin hän sanoi minulle: "Jane, luulenpa auringon herenneen paistamasta; kaikki näyttää niin synkältä ja pimeältä. Eikö sinustakin ole samoin?" Minä en tuota ottanut huomiooni, sillä vielä oli tunnin verran päivän aikaa.

Mies sai kuitenkin vieressään olevasta mättäästä kiinni. Ei raukaissut toisiakaan miehiä. Sikäli kuin pääsivät syömästä siirtyivät he Aaron onkimista katsomaan. Ja ennenkuin aurinko oli lakannut puitten latvoihin paistamasta, oli joka miehellä oma lohi. Niitä kitusista kantaen miehet tulivat tulille ja rupesivat tekemään yönuotioita.

Kukkasissa lepää poika, Kaunis niinkuin kukkanen, Päivän koi ja metsän linnut Suosii häntä vuoroten. Unelmia toiset laulaa, Toiset häntä suutelee. Tyttö kaukaa katsoo tuota, Katsoo, katsoo kalvenee. Lakkauttais linnun laulun, Kukat maasta tempais pois, Estäis päivän paistamasta, Peittäis taivahat, jos vois. Miksi tuota rangaistusta? Noinhan tuim' ei talven sää!

Ei löydy mitään maallista voimaa, joka juuri kuin estää auringon paistamasta ja totuuden sanat valkeuden vauhdilla rientämästä väkijoukon läpi. Järki, miete, kaikellainen ihmisellinen viisaus, kaikellainen väkivalta ei voi estää toista eikä toista. Kuitenkin päätti luutnantti olla käyttämättä vallasväki Blomros'in kutsua. Hänen ei tulisi nähdä tyttöä.

Jo on aika rientänyt, Mennyt leikin hetki; Päätetäänpäs, veikot, nyt Tämä luistin-retki. Jokahinen joutukaan Tositöitä toimimaan. Palautettu. Ol' elon aamu ihanaa Minullai maailmassa, Mut' pian päivä pilven taa Pakeni paistamasta; vierin myrskyn maailmaan, Juur pyörtehesen pahimpaan.

Saip' on siihen lemmen lehti, lemmen lehti, tammen terho, josta kasvoi kaunis taimi, yleni vihanta virpi; nousi maasta mansikkaisna, kasvoi kaksihaarukkaisna. Ojenteli oksiansa, levitteli lehviänsä. Latva täytti taivahalle, lehvät ilmoille levisi: piätti pilvet juoksemasta, hattarat hasertamasta, päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta.

Mutta tämä kasvitarha onkin niin suojassa kuin asuinhuone, ja siellä kasvoi jotakin koko paikkakunnalla harvinaista, nimittäin viljelty kastanjapuu, jota kuitenkin oravat ja pähkinähakkiset likisessä metsässä kävivät harmittavan lailla tervehtimässä. Huoneet suojelivat kasvitarhaa yhdeltä puolen, kuitenkaan estämättä aurinkoa paistamasta sinne kello kymmenestä alkain.

Rejer oli noussut seisomaan pitkälle pituuttaan. "Niin, jos rouvasihmiset olisivat semmoisia. Teidän pitäisi mennä naimiseen jollekin reippaalle merimiehelle, neiti Rördam! niin pääsisitte täältä keittämästä ja paistamasta!" Saara liikutti vakavasti ja painolla rautaa pitkin kauluksen laitaa: "Kiitoksia hyvästä neuvostanne, Juhl!

Yöhön mökkini rakennan, yöstä virteni viritän, laulan mahdit maan povesta, synnyt synkät yön vesistä, peitän päivän paistamasta, tärisytän taivonkantta, itse istuinta Jumalan, sydämen särkyneen sävelin, virsin yöstä nousevaisin. Tahdon olla, tuskan tulkki, tuskan tulkki, päivän peikko, veli kaikkein kärsiväisten, runo syyllisten sydänten. Syyllisten? Mikä on synti?

Hymy katosi, hän pani pois kirjan ja veti sinisen saalinsa paremmin ympärilleen, niinkuin olisi pilvi äkisti pimittänyt päivän paistamasta. Ihan kylän vieressä oli metsä. Se oli suuri ja vanha ja ulottui laajalle yli soiden ja mäkien. Kylän puolisen portin takana oli aidanpanijan tupa, pieni ja sievä, ympärillä pienissä ru'oissa tuoksuvaa metsäheinää.