Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. lokakuuta 2025


Ja jos hänestä mieli koskaan tulla onnellinen mies, hänen oli vapauduttava tästä intohimostaan. Jos hän siitä pääsisi, hän heräisi kuin pahasta painajaisesta! Te väitätte? kuuli hän vapaaherran äänen vierellään soinnahtavan. Minun mielestäni taas... He olivat keskustelleet nykyisistä ajoista Suomessa ja uhkaavasta taantumuksesta.

Ei koskaan, ei koskaan hän enää ota eikä tahdo, isonakaan, juodakaan kahvia!... Kun kuului äidin ääni kartanolta, tuntui kuin unissa painajaisesta päästyä. Hän viskasi vyöliinan silmiltään. Kaikki mielikuvituksen luomat olivat kuin puhaltamalla menneet. Ei pelottanut ollenkaan. Mari täällä istuu kilttinä! sanoi hän äidille heti.

Se ajatus kiusasi monet ajat, vaikka hän olisi koettanut kuinka tyyntyä ja vakuuttaa itselleen, ettei se koskenut häntä vähääkään. Silloin Keskitalo eräänä päivänä vapautti hänet tuosta painajaisesta. Uutela näki heti että toisella oli jotain mielessä, vaan että hänen oli vaikea sanoa. »Jokohan se nyt siitä...?» ajatteli Uutela, tuntien itsensä rauhattomasti liikutetuksi.

VALTANEN: Voi minua! He kadottavat järkensä! Olen syössyt heidät onnettomuuteen, nälkään, maantielle! Voi minua, voi minua! UUNO: Kyllä minä tiedän, älä sinä sekaannu. Vihdoinkin on tästä painajaisesta päästy! Mitä näillä kirjoillakaan enää tekee. LEENA: Uuno, mitä sinä teet! UUNO: No nyt tästä tulee toinen elämä taloon! Mutta vielä minulla on suurin nautinto jäljellä! Haa! LEENA: Uuno!

Ja kun valkoinen höyrypilvi yht'äkkiä laski »Ilman» piipusta ja peitti vaippaansa koko peräpuolen laivaa ja Almakin sinne katosi, niin olisi Antin tehnyt mieli levittää kätensä ja huudahtaa katkera »haaMutta kun kapteeni samassa komensi koneen täyteen työhön ja kun propelli perän alla särpäisi vettä rintansa täydeltä ja laiva nytkähtäen ojensihe menemään, niin vaihtui mieliala samassa niinkuin sen, jota yht'äkkiä pudistetaan hereille pahasta painajaisesta.

Löysinpä todella sopivan sanan: painajaisesta. Se on todellakin painajainen. Ja se laskeutui armottomana ja ijankaikkisena minun päälleni siitä hetkestä alkaen kuin menimme kihloihin. Minä olin heti kuin kahleissa. Minä tosin olin silloin onnellinen, mutta minulla oli sittenkin painajainen, hieno ja kuitenkin selvä ja lakkaamaton painajainen, jo ensi hetkestä saakka.

Hän sanoi, että, kun hän paraikaa astui ylöspäin, joku ääni, ikäänkuin taivaasta, tuntui kuiskaavan hänelle nuot vanhat, hyvin tunnetut sanat, jotka olivat olleet hänen sotahuutonsa niin monessa voitollisessa tappelossa: "vanhurskaan pitää elämän uskosta." Oli ikäänkuin hän olisi päässyt painajaisesta ja jälleen tullut taidollensa.

Minusta vain tuntuu, että jotakin on hullusti ollut pitkän aikaa ja että voisi olla jollakin tavoin paljon paremmin, niinkuin minulla on ennen ollut. Ja te annatte minulle hyviä neuvoja. Eikö niin? HILLERI. Parhaani mukaan, hyvä neiti. Tuntuu kuin olisin päässyt pahasta painajaisesta. Kyllä, kultaseni, kyllä. Toivon löytäväni. Voi, voi, hyvä Hilleri. Olkaa te aivan levollinen.

Muut Etsivät