United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kumma, kun sinun ylpeytesi antaa myöten syödä samassa pöydässä! Rahan minä maksan ruuastani! Sinäkö sen maksat? Muut sinun syöntisi maksavat ... joka pennin, minkä itse saat, juot suuhusi. Sinä et raski juodakaan! Ja tällä typerällä tavalla jatkui heidän väittelynsä väen kokoontuessa heidän ympärilleen.
Ei koskaan, ei koskaan hän enää ota eikä tahdo, isonakaan, juodakaan kahvia!... Kun kuului äidin ääni kartanolta, tuntui kuin unissa painajaisesta päästyä. Hän viskasi vyöliinan silmiltään. Kaikki mielikuvituksen luomat olivat kuin puhaltamalla menneet. Ei pelottanut ollenkaan. Mari täällä istuu kilttinä! sanoi hän äidille heti.
Lyödyllä mielellä istui hän jo toiste Susannan jauhaessa ja nieleskeli ehtimiseen, kun kahvit myllyssä ratisivat. Jos olisi saanut yhden pavun! Tai yhden ainoan sirun! Sitten ei olisi eläissään tahtonut, ei isonakaan, ei juodakaan kahvia. Aika kuitenkin oli haihduttanut vähitellen halun. Ja siitä oli jo kauan. Oli aivan kuin uneuksiin joutunut koko asia.