Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Päivä oli aivan pitkälle ehtinyt, jotta pilgrimin olisi pitänyt seisahtua, mutta niin suuri oli hänen levottomuutensa, koska hän tahtoi päästä tuohon tuntemattomaan paikkaan ja tiedustella sen äänettömyyden salaisia syitä, että hän ennen päivänlaskua astui sisään kaupungin portista.
Ainoastaan illoin ja aamuin huomataan valon sukkelat muutokset; kuitenkin se kaiken päivää on enenemässä puolipäivään asti ja siitä saakka samaten vähenemässä. Eikö ihmishengen kehkeämisen ole sama laita? Vaikka jo usein olen päivänlaskua katsellut, ei se ole koskaan ollut samallainen; tässä näytäksen luonnon ääretön moninaisuus, jonka vuoksi se onkin ijäti ihana ja uusi.
Tätä kamelia talutti vainajan sisar, koko ajan hyräillen yllämainittua lauluansa kuolleen kunniaksi. Matkalla kohdattiin useampia samaan heimokuntaan kuuluvia Beduineja, jotka kaikki lankesivat polvilleen ja löivät otsansa maahan, lausuen suruansa ja kaipaustansa. Vähää ennen päivänlaskua saavuttiin hautauspaikalle, joka oli puolen päivämatkan päässä leiristä.
Ovat saattaneet tehdä sen, minkä usein ennen vankeina viemilleen vainovuosina, että ovat silmät ummessa pitkiä taipalia taluttaneet. Vaan talvella heitäkse suksille. Hiihtää yhtä suoraa latua päivänlaskua kohti. Tai on saattanut lähteä koettamaan jo kesälläkin, vaan on eksynyt ja uupunut ja menehtynyt. Tai ovat koirineen takaa ajaneet ja ottaneet kiinni. Tai ei ole lähtenytkään.
Pois ryysykääröt, senkin roistot, ja auttakaa haavoittuneita!... Skytte, näettekö tuota purjetta? Meillä on, saakeli soikoon, ennen päivänlaskua uusi kahakka kestettävänä... Sen parempi, sanoi Skytte. Oikein, sen parempi! Taistelusta taisteluun, myrskystä myrskyyn, ja kuolo saapukoon kanuunain pauhatessa tai myrskyn vinkuessa! Tiedättekö mitä?
Se on joku hevonen, joka kutsuu isäntäänsä. Minä näen sen. Rohkeutta, Miriam! se ei ole mikään vihollinen, vaan varsin altis ystävä hädän aikana. Se on Alschirokin ratsu. Hän ajoi sillä minun sivuitseni hautakammion luona ennen päivänlaskua. Minä katselin sitä tarkkaan hyvin upea hevonen." "Katso, katso, oinas on takertunut pensaasen sarvistansa." "Meidän Jumalamme ei ole unhottanut meitä!
Minun mielestäni oli kyllä ylevyyttä ja ihmeellisyyttä hirveän korkeissa vuorissa ja äkki-jyrkissä syvänteissä, kohisevissa koskissa ja lumi- ja jääkentissä, mutta tähän saakka ne eivät olleet opettaneet minulle mitään muuta. Eräänä iltana tulin ennen päivänlaskua johonkin laaksoon, jossa minun oli määrä levätä.
Pian saivat he kuitenkin kokea, ettei oppaan nenässä ollut turhaan kutku. Noin kolme tuntia ennen päivänlaskua keksi opas eräältä kukkulalta Beduiniparven, joilla oli noin 20 kamelia. He kulkivat tosin aivan toista suuntaa, mutta eipä aikaakaan, niin nähtiin heidän kääntävän ratsunsa ja tulevan matkalaisia kohti varma merkki, että nämätkin puolestansa olivat tulleet keksityiksi.
Kuinka vähän kaikki tuo maine ja kunnia häntä lohdutti, näkyy seuraavista sanoista, jotka ovat otetut eräästä Londonissa kirjoitetusta kirjeestä: "Elämän päivämatkallani oli minulla vaan yksi toivo: se että ennen päivänlaskua pääsisin perille kaukaisessa erämaassa olevalle lähteelle. Mutta juhtani oli nälästä näännyksissä, sen kyttyrä laiha rasvasta; hiekkamyrsky minut eksytti.
Hänen äksyn luonteensa ja häiriöllisen mielentilansa tähden isä ei ilmoittanut pahaa mieltänsä muutoin kuin että sanoi minun tuoneen mukanani lihavan metsäkauriin, vaikka olin jo ennen päivänlaskua tullut kotiin, jota vastoin Allan, oltuansa sydänyöhön asti vuorilla, palasi kai tyhjin käsin. 'Onko se niin varmaa? tiuskaisi Allan tulisesti; 'onpa tässä jotakin, mikä kertoo teille toista!»
Päivän Sana
Muut Etsivät