Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Kysyimme, millä lailla hän sitten saa aikansa kulumaan. Talvikaudet se kantaa kirjoja lainastosta ja lukee niitä. Ja kun ne sattuvat loppumaan, niin voipi istua päiväkaudet tuolla lailla pää nuupallaan ja imeä piippuaan, niinkuin herratkin sen ovat nähneet tekevän. Ei se puhu mitään eikä tee selkoa tuumistaan, mitä nuo sitten lienevätkin.
Miss Mills näytti oikein syntyneen siunaukseksi meille. Hän tiedusteli muutamilla sanoilla minulta, mitä oli tapahtunut, lohdutti Doraa ja sai hänet vähitellen uskomaan, etten minä ollut mikään työmies siitä tavasta, jolla olin asiaa esitellyt, päätti Dora, että minä olin merimies, joka päiväkaudet viippuen lykkäsin kärryjä ylös ja alas plankkua myöden ja tällä tapaa sovitti meidät.
Se syöpi sakkonsa vetenä ja leipänä ja ottaa vaan eläkkeen. Lassi hiljensi ääntään ja virkkoi: Eipä palvelija kelpaa vieraaksi mieheksi isäntäänsä vastaan. Elä niin liika suoraan, huomautti suutari. Etkö sinä ole kuullut, että puhu miehestä päiväkaudet, vaan elä sano nimeä. Ei se mitään näin meidän kesken, puolusti Lassi.
Talvi lähestyi loppuaan. Tuvan nurkkajuureen ilmaantui joku pälvi ja kaunis nurmi nosti päätään. Nyt oli ilo Kivirannan lapsilla! Kaikki tavarat vietiin pälveen ja siellä kului enimmät osat päivistä. Toisia pälviä oli ilmaantunut eloaitan kupeelle ja viimein pellon piertanotkin paljastuivat. Tyttöjen mielestä oli kesä jo aivan parhaillaan. Varis raakui päiväkaudet pellon takana petäjikössä.
Täti Agnes katsoi pikaisesti ylös: "Tarkoitatko sinä, ettei hän ole parempi nyt! Sinä luulet, että jos päiväkaudet jouten mietiskelee, se on naiselle kristillisempi työ, kuin kasvattaa näitä pikkuisia Jumalaa varten ja auttaa heitä, kun taistelevat ensimäisiä taisteloitansa perkelettä vastaan!" "Kukaties ei, täti Agnes", minä sanoin, "mutta minä en, näetkö, tiedä mitään luostarin sisäpuolesta."
Mutta minä en pääse siitä ajatuksesta, että metsän esikölle mailma ei ole ahdas; se näkee yhtä kauas ympärillensä kuin ruusut kuninkaan puutarhassa; se katselee päiväkaudet viheriän lehväristikon lävitse aurinkoa kohden ja öisin Jumalan suureen, äärettömään tähtisaliin.
Saapuu lain mies: «Vankilahan «Joudu, Agnes, rautaan nilkka!» «Voi, en jouda, täytyy pestä «Hurstistani hurmepilkka!» Oi laupias Isä, armahda! Syv' on tyrmä: säde kaita Synkeyttä sen ei voita; Säde pien' on tyrmän päivä, Yö sen täynn' on hirmuloita. Oi laupias Isä, armahda! Agnes parka päiväkaudet Päivää kohti tirkistääpi, Valon saa vain toinen silmä, Yöhön mustaan toinen jääpi.
Mutta nimismies ei tullut ei ensimmäisellä käskyllä, eikä vielä toisellakaan... Ei ensimmäisenä, eikä toisena, eikä vielä kolmantena päivänäkään. Jukella siinä selkänsä tiessä hengen heikkona sairastaminen kävi polttavan ikäväksi. Kun ihmisiä kulki päiväkaudet katsomassa, ettei saanut kuin yösydämmellä vaan syödäkkään ja olla jalan viljassa, niin kärsimys odottamiseen tahtoi loppua kokonaan.
Kahden kesken Jerikon kanssa sai hän kotona viettää ikävät päivänsä, kun Taavetti oli päiväkaudet kylässä työnansiolla. Silloin painoi äiti poikansa sydämeen monta hyvää neuvoa, vaikka tämä ei niitä kaikkia ymmärtänytkään. Eräänä iltana pilkisti kirkas, yksinäinen tähti taivaalta mökin ainoasta akkunasta sisään. Vilkkuvalla valollaan näytti se ikäänkuin viittaavan Marjettaa luoksensa tulemaan.
Siinä se tuokin rotjottaa tekisipä mieleni vähän kengän kärellä paikkojansa koettaa, murajaa hän, kun näkee hollimiehen pihamaalla mahallaan makaavan, mutta ei hän sitä kuitenkaan koeta, menee vain ja mutisee vielä mennessään: ei sitä missään nuo ihmiset niin paljon laiskuuteen perehdy kuin näin kievaripaikoissa erittäinkin nuo hollimiehet ne täällä siihen oppii ei ne muuta kuin päiväkaudet loikoo ja lojuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät