United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta te, paras orpanani", jatkoi hän jälleen leikillisellä äänellä, "kuinka te, joka olette niin hyväsydäminen, voitte olla meille raukoille suomatta muutaman hetken iloa, kun niin monta päivää nykyään olemme viettäneet itkussa ja hammasten kiristyksessä?" "Iloitkaatte, niin paljon kuin haluatte, armollinen rouva", sanoi Edith, "mutta kernaammin olisin koko ikäni nauramatta kuin "
Minä olen onnellinen nyt, minulla on avain kädessäni tiedetten lukko aukeaa ja aarre on minun... Anna, orpanani hän on onnellinen, hän... Hm! Minun pitää muuttaa täältä. Suokoon Jumala, etteivät levottomuuden aaveet, jotka minua ovat vaivanneet, jäisi tänne, vaan seuraisivat levotonta«. Näin puhui Johannes, ja hänen ajatuksensa lensivät maailman ympäri. «Johannes!« sanoi tyttö.
»'Minä en tahdo olla kuningas, minä en tahdo hallita', huusi hän, 'valitkaa orpanani Stanislaus minun sijalleni'. Myöhemmin olen usein muistanut tämän tapahtuman nähdessäni Kristianin silmissä saman pelokkaan ja ahdistuneen ilmeen, joka hänellä tuona samaisena aamuna oli, jolloin hän todellisen ahdistuksen vallassa puristi pallonuijansa vartta ikäänkuin olisi hän peljännyt, että hänet saatetaan valtaistuinsaliin, ja huusi: 'Minäpä en tahdo olla kuningas'.»
"Minä en kauan tahdo estää teitä makaamasta, orpanani," sanoi kuninkaatar; "vaikka pelkään että tulette vähemmän levollisesti lepäämään, kun teille ilmotan, että olette veikkanne menettäneet". "Teidän majesteetinne muistelee tosiaan kovin kauan leikinlaskua, joka jo alkaa käydä ikäväksi", vastasi Edith.
Mutta minä tahdon mennä hänen puheilleen ja sanoa hänelle suoraan, kuinka asia on, vaikkapa rakas orpanani porvarissäädyssä kiukkuunsa pakahtuisi ja vaikka kunnianarvoisa enoni pappissäädyssä manaisikin minut alimmaiseen helvettiin. Sanottu ja tehty.
RICHARD. He nurjan tähden alla syntyivät. ELISABETH. Ei, nurjat ystävät heilt' otti hengen. RICHARD. Ei kohtalon voi tuomiota kääntää. ELISABETH. Ei, kohtalon jos kääntymätön määrää. Nuo piltit kauniimman ois kuolon saaneet. Jos sulle kauniimp' oisi elo suotu. RICHARD. Minäkö orvot orpanani tapoin? ELISABETH. Niin, orvot orpanasi; heiltä orvoit Vapauden, vallan, ilon, heimon, hengen.
Se oli... No? Kuningas! Penna ei kaatunut eikä juossutkaan sillä se oli vastoin hänen luontoaan mutta kyllä hän mulkoili niinkuin se tunnettu hauki, jonka silmien sanotaan olleen lautasen kokoiset. Kuningasko? toisti hän. Mitäs kummaa siinä on? nauroi Ester. Etkö tiedä, että minä ja orpanani ja vielä Eerikkikin olemme olleet hovissa?
Minua kummaksuttaa, että muutamat ihmiset täällä Lontoossa ajattelevat koko muuta mailmaa ainoastaan synkeäksi, enemmän taikka vähemmän, tähdelliseksi ulkosyrjäksi tähän suureen kaupunkiin. Kohteliaalla tavalla osoittivat sekä täti Beauchamp että orpanani hämmästystänsä ja mielihyväänsä siitä, että minä en syö sormillani enkä puhu niinkuin maatolvana.
Vaan sillä olisi tarvinnut olla pihtimet, joka tahtoi vetää Sándor orpanan esiin tuolta uunin nurkasta. "Ja kenellä on orpanani kylkiluu?" kysyi talon isäntä Menyhért sedältä.
Manni sanoi nyt: »Tämä päivä on ollut erittäin hupainen minulle, sillä minä olen nähnyt parhaan ystäväni onnen ja vieläpä sain nähdä sinutkin; sitä en olisi aavistanutkaan. Sano, Maissi, miksi punastuit täällä ensin nähdessäsi minut? Oliko se ilosta?» »Mitä kysytkään? Enkö olisi ollut iloinen nähdessäni orpanani, ja erittäin nyt, kun olin aivan vieraassa seurassa.»