Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Juur' nyt, kun sä voit, elä onnessa vain, ja aattele huomista sitten.» Keskustelu ja hälinä paisui yhä kovaäänisemmäksi, liikkeet ja elkeet kävivät vilkkaammiksi, laseja tyhjennettiin tiheämpään ja pian helähytettiin laulu uudelleen yhä innostuneimmin äänin.
Hänen rinnassansa piili jotakin mahtavaa, joka pakotti häntä ulos maailmaan. Jumala ei anna samaa älyä kaikille ihmisille. Muutamat on hän luonut elämään tyyneessä onnessa, kodin rauhassa ja hiljaisessa työssä; toiset on hän luonut elämän myrskyjä varten, ja muutamat sankareiksi koko ihmiskunnalle.
Pohjolan valoisa kesä ei ole niin kirkas, kuin minun sieluni oli nuoruuden aikana. Niinkuin koivu kasvaa korkeiden pihlajain suojassa, tietämättä vielä mitään myrskyistä ja aivan aavistamatta vielä kesäajan kuumuutta, niin kului minunkin nuoruuteni onnessa ja toivoni oli raitis.
Kertoen Johannalle syksyistä kohtaustaan Josun kanssa, jatkoivat he taaskin matkaansa kiirehtämättä, mutta Simo ehti jo hyvän matkan heitä vastaan. Topias tervehti häntä suorin sanoin ja runolla: "Sinäpä ehdit häistä läksiäisiin... Sulhanen suuressa onnessa, etsivi, rientävi, löytävi..." Simo siitä nauramaan: "Luetko arkkiveisuja, vai osaatko omasta päästäsi. Hitoissa!
Voitteko te, asiain näin ollen, elää rauhassa, ilossa ja onnessa? Mutta minä julistan teille rakkautta ja julistan teille sitä oppia, joka vaatii, että valtiaat rakastaisivat alamaisiaan ja herrat orjiaan, että orjat palvelisivat herrojaan rakkaudessa ja että kaikki tekisivät oikeutta ja laupeutta, mutta lopulta saavuttaisivat onnen, joka on syvä ja loppumaton kuin meri.
Minä en epäillyt että minä pian ja ilman erityistä vaivaa saatoin hallita Martinialaiset, joiden pelkuruuden minä ennestänsä hyvin tunsin; sillä kun he luonnostansa olivat lihalliset ja makean elämän haluisia ja lisäksi olivat tilaisuudessa onnessa ja liiallisuudessa vetelehtimään sekä saivat käyttää suurta määrää nautintoja, joita maa ja meri heille tarjosi, olivat he tulleet niiden vallan alaisiksi.
Enskertaa miehen nyt sydämmeen Kevät=aurinko pilkehtii, Sulaneista nyt lähteist' ehtimiseen Vedet uhkuen tulvehtii. »Ja jos murheess', onnessa olla saan Mies joukossa sankarien, Sotahan olen valmis ja kuolemaan; Sois Herra jo huomenna sen!» Kirjall. Kuukauslehti maalisk. 1874 ja Kaikuja Hämeestä 1874; parann. 1889.
Maassamme mainiot, wiljaiset wainiot walmistellaan. Toimella talossa, suossa ja salossa einettä elossa kaswatellaan. Ruhtinas rauhainen, Waldias wakainen ja werraton, onnessa ojennus, waarassa warjelus, pahasta pelastus paras hän on. Suomella suojana, tukena, turwana eläkön hän! Waeldain wieläkin tuonelan tielläkin muistossa meilläkin eläkön hän!»
Ja ihmiset ovat niin iloiset ja lyövät lompakoitaan: »Kas, täällä se onni on oikea, kun vaan sen oikein hoitaa!» Ja ihmiset sanovat omakseen, niin vaan ovat omaksununna, vaikk' kunkin onnessa selvästi on vaakuna valtakunnan. Mut täällä on joukossa toisia, joille myntätty onni ei riitä, jotka tahtovat itse leimata sen, kuvan omansa katsoa siitä.
Mut laulaja otti jo kaiusta kiin Ja sen kanssa nyt kilpailla koittaa; Se onnessa, innossa tahtoi niin Tuon vieraan kumppalin voittaa: "Mi'un vaimo, mi'un Eipäs si'un! eipäs si'un! Hellä on ja silmän sirkku, Virkku, virkku, virkku! "Vait, vait, vait, vait! Häijyn sait, häijyn sait! Tartuit kiinni kitupiikkiin, Kiikkiin, kiikkiin, kiikkiin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät