Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Minullako ei sanan valtaa? Sepä kumma! RENNE. Ei tässä asiassa. Minä saan kujeilla hiukkasen yhtä hyvin kuin muutkin henget, jos niin sattuu. Herran poika, olenhan minäkin henki, jos kohta minulla pohjalastina on lihaa ja verta. Eikös niin? Tule nyt jo tänne, eläkä ponnistele vastaan. HELMI. Elä, Renne hyvä, elä minulla on niin paha omatunto. RENNE. Paha omatunto? Mistä?
Ja joka ilta olen rukoillut puolestasi: Rakas isä, suojele kallista nuoruuteni ystävää, anna hänelle puhdas omatunto ja varjele häntä synnistä ja kostonhimosta.» »Schrandenilaiset ovatkin juuri omiaan vierottamaan uhriaan kostonhimosta», vastasi Boleslav.
Nähtävästi hänelle alkoi selvitä että hän olisi saattanut tehdä onnistuneemmankin kysymyksen. »Pyydän kiittää Teitä, rouva!»... hän taas aloitti. Omatunto soimasi Lettaa ja hän punastui.
Mutta aivan niinkuin Kalevalan runossa kuvataan, nuo itsetoimivat kyvyt sinään eivät liikuta venettä: Ilmarinen yksin, ihminen itse, on venosensa hallitsija ja käyttäjä, ja Väinämöinen, viisauden jumalallinen omatunto, pitää perää. Miksi Lemminkäinen liittyy seurueeseen, olemme jo edellä selittäneet.
"Niin totta kuin elän," kuiskasi prinssi, "minä menin äärimmäiselle rajalle asti, mihin totuus ja omatunto minun sallivat mennä. Etpä suinkaan toki liene toivonut, että minä puolestasi keksisin valheita? Ja olenpa hämärissä muistoissani siitä yöstä näkevinäni lihamiehen kaltaisen roiston, sotakirves kädessä, juuri semmoisen, joka on saattanut sen yöllisen teon tehdä.
Nuoruudessa oli hänen mielensä saanut pahan vamman siitä julkisesta häväistyksestä, jonka hän oli saanut kärsiä. Sitten oli hänessä vuosikausia kytenyt yksi ainoa tunne: viha, elänyt yksi ainoa aate: kosto. Nyt tuli tähän lisäksi kalvava omatunto. Hänen heikko luontonsa ei voinut kauan kestää näitä järistyksiä.
Meit' ei saa juoru-unet säikyttää; Vain pelkureit' on varten omatunto, Keksitty ensin voiman hillikkeeksi; Käs' olkoon vahva omatuntonamme Ja lakinamme miekka. Päälle käykää, Ja sekaan iskekää! Jos taivaisiin Ei tiemme vie, niin vieköön helvettiin! Mit' entist' enempää ma sanoisin? Havaitkaa, ketä vastaan taistelette; Petoja, roistoja ja kulkureita, Maamoukkia.
On kai hänkin saanut elämänsä aikana sekä kirkossa että kotonaan kuulla ja lukeakin, miten syntisen ihmisen olisi eläminen ja oleminen Hänelle kelvatakseen. Mutta lienee ollut pimeitäkin aikoja, ja lienee tullut pitkän elämän aikana tehdyksi ja ajatelluksi asioita, joista omatunto nyt on kuoleman uhatessa joutunut ahdistukseen eikä osaa omasta voimastaan rauhaa saada.
Nyt särki kauwan nukuksissa ollut omatunto wiimeisenkin sulkunsa ja ryntäsi kaikkine kauhistuksineen ja tuomioineen onnettoman nuorukaisen kimppuun. Hän ei woinut kestää tuon ankaran kantajan tuomion edessä. Hän purskahti waltawaan itkuun ja itki niin kauan kuin hänellä oli pisarakaan kyyneliä ja hitunenkaan woimia.
TUOMAS: Silloin . en minä ... ole ollut ... ikinä onnellinen. TUOMAS: Mutta miksi minä en voi levätä koskaan? Voitko sen minulle sanoa, Pietari? KAIKKIVALTA: Siksi että teillä on aina paha omatunto. TUOMAS: Mutta miksi minulla, on paha omatunto? Mikä se on tuo jäytävän omantunnon tuska, joka ei salli yön lepoa, ei päivän rauhaa minulle? KAIKKIVALTA: Minä en tiedä.
Päivän Sana
Muut Etsivät