Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Ja niin alettiin, kortit jaettiin kullekkin, neuvottiin ensin perinpohjasesti kaikki pelin säännöt Ollille, ja kysyttiin sitten, kuka "nakkaa" ja kuka "lakkaa"-passaa. "Illilan-Annan" Antti, huusi ensiksi "lakkaan" ja rupesi Ollia ohjaamaan. Samoin lakkasivat kaikki niin ett'ei ollut muita jäljellä, kuin Olli ja Ville.
"Vai ei", sanoi äiti ja kävi laudan-palaseen käsiksi. "Ei," sanot Olli. Ja siitä syntyi taas kapina: äiti veti lautaa puolellensa, eikä Ollikaan antanut perään. Mutta viimein näki äiti kuitenkin parhaaksi leikin lisäksi sen, että kraappasi Ollia peruukkiin kiini. "
Pojat kuhertelivat aikansa pirtissä, ja kun näkivät, että kaikki oli jo levolle menneet, lähtivät hekin. Mutta kun aamulla piti ylös nousta, niin nukutti Ollia erittäin raskaasti. Isä istui jo neulomassa, eikä Olli vain noussut. "Oletko sinä kipeä, vai mikä sinua vaivaa, kun et jo nouse ylös?" kysyi isä viimein. "En ole kipeä, enkä kuittikaan", vastasi Olli. "Jaksatko nousta ylös sitten?"
"Pääsi kyllä, Olli pääsi, minä näin sen", vakuutti Risto, "älkää siis lyökö minua varkaudesta, kun jo olette Rist... Ollia lyönyt". Samalla onnistui Riston luiskahtaa isänsä käsistä. "Lyökää nyt Ollia valheestakin", huusi Risto ja pötki tiehensä. Lassi nakkasi jänekset aittaan, veti oven kiinni, meni tupaan ja pani maata.
Hän nousi istualleen ja aikoi sysätä Ollia kylkeen, että sekin heräisi, kuin samalla kuuli lähellänsä kuiskaistavan: "isäntä! Etteköhän nousisi ja tulisi pikkuisen tänne portaille Maijan luokse?" Se oli myllyn Vilppu, joka oli hiipinyt aitoviereen nurkan takaa, jossa jo kotveroisen oli morsiusväkeä katsellut.
Heikki oli tuntenut välistä, että Olli ikäänkuin koetti häntä tarkastaa ja oppia jotakin häneltä. Oli alkanut osoittaa joskus sisällistä kiintymystäkin Heikkiin. Sitten oli Fanny tullut ja keskeyttänyt kaikki tyynni, niin pitkäksi ajaksi, että Heikki vasta nyt ensi kerran tuli Ollia ajatelleeksi. Mutta nyt sitä elävämmin.
Kreeta rupesi itse käymään Suutarilla, ja teki aina "tikusta asian", että sai vain tulla Ollia tapaamaan. Olli ei ollut hänestä tietävinäänkään. Mutta Kreeta kävi yhä rohkeammaksi. Hän tuli taas eräänä päivänä, ja teki itsensä aika lailla suloiseksi: "Ethän sinä, Olli, enään muistele sitä pientä pahaa, jonka silloin tein, kun meillä lakkasit kulkemasta?" "Muistan kyllä!"
Siihen loppui puhe sillä erällä, ja takomista jatkettiin yhä vain. Ja Ollista tuli semmoinen seppä, että vuoden sisään ei kukaan nauranut enään hänen yritystään; vaan kaikki rupesivat kunnioittamaan Ollia.
Ja eipä aikaakaan, niin jopa Ollia kaivattiin "Matti-suutarin" mökissä.
Koponen aina ilkkui pitkistä käsistänsä, jolla tahtoi antaa ymmärtää viisaudellansa voivansa paljon vaikuttaa korkeain asianomaisten luona, mutta kuinka pitkät ne olivatkin, eivät jaksaneet sysätä Ollia valtiopäiviltä, sillä korkein oikeus vahvisti vaalin.
Päivän Sana
Muut Etsivät