Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
"Kellä?" kysyi englantilainen, puoleksi kohottautuen olkapäilleen. "Halketilla ja kapteenilla." Siirtomaalainen lakkasi nyppimästä lintua. "Voi taivas, et ikinä varmaan ole sellaista nähnyt!" Englantilainen istui nyt suorana ja tähysteli pensaitten yli sinne päin, missä Halketin kumarassa oleva pää näkyi, kun hän astuskeli edes takaisin. "Mitä hän tekee tuolla auringonhelteessä."
Aslak oli ikäänkuin tukehtumaisillaan. "Liv, Liv, mitä sinä vastaat?" Liv lakkasi itkemästä, pani kätensä hänen olkapäilleen ja katseli niin herttaisesti hänen silmiinsä. "Jos sinä nyt petät minua, niin teet pahan työn, mutta jos totta puhut niin tiedä ettei ole maailmassa toista, jota lemmin niinkuin sinua, ei ole mulla ainoatakaan ajatusta, jota sinä et olisi jo aikoja sitten saanut".
Hän vaipui kokoon istuimelleen, pää painui alas rinnalle ja hän nukahti sikeään uneen. Kalifi viittasi Giafarille ja käski hänen heti mennä hakemaan pari vahvaa kantajaa. Hetken kuluttua Giafar palasikin jo takaisin mukanaan kaksi orjaa, jotka nostivat Abu Hassanin olkapäilleen. He kantoivat hänet kuninkaalliseen palatsiin ja laskivat hänet sohvalle Harun al Rashidin omassa makuuhuoneessa.
Kävit kuningas vainajan aikana kreivi Hornin puolelle, kiivetäksesi hänen olkapäilleen, ja sinua pidetään vieläkin hänen hartaana puoluelaisenaan. Mutta sinä olet valmis kukistamaan hänet millä hetkellä hyvänsä, kun etusi vain niin vaatii. Todellakin? Niin tarkkanäköiseksi en olisi sinua uskonut. Ilvehdi, jos niin mielesi tekee; minä jatkan.
Suurimman osan elämästään oli hän uhrannut lukemiseen ja urheiluun. Näin ollen hänen elämäntapansa olivat hyvin yksinkertaiset. Hän peseytyi äkkiä, veti uuden vaaleansinisen tykistö-upseerin univormun yllensä, sitten saappaat, sitoi hopeoidun vyön vyötäisilleen ja nosti sapelinremmin olkapäilleen. Laskiessaan furaskan päähänsä hän vilahti peiliin, oliko se suorassa ja lähti ulos.
Pimeästä kallion laidalla astui esiin henkilö kirkkaaseen tulen valoon. Ratsumies Peter Halket katsoi ylös siihen. Se oli miehen kookas vartalo, puettuna liinaverhoon, joka ulottui alapuolelle polvia ja liittyi tiiviisti ruumiiseen. Hänen päänsä, käsivartensa ja jalkansa olivat paljaat. Hänellä ei ollut mitään aseita, ja hänen olkapäilleen valuivat paksut tummat kiharat.
Koska Petronius kuitenkin samalla tahtoi puhutella kultaseppä Idomenusta, niin antoi hän kantajille käskyn kulkea Vicus Apolliniksen ja Forumin kautta Vicus Sceleratusta kohti, jonka kulmassa oli kaikenlaisia kauppapuoteja. Jättiläiskokoiset maurilaiset neekerit nostivat kantotuolin olkapäilleen ja läksivät liikkeelle.
Kaunistaakseen itsiään maalaavat he kasvonsa ja rutistavat lapsensa päätä suippeaksi tahi tasaiseksi; maalaavat kasvonsa viheriäksi, keltaiseksi, punaiseksi ja mustaksi; kaunistavat ruumiinsa leikatuilla ja värjätyillä kuvauksilla; lävistävät nenänsä ja huulensa ja sitovat niihin monenlaisia koristuksia, sekä venyttävät korvalehtensä, niihin ripustetuilla painoilla, aina olkapäilleen ulettuviksi.
Nämät viimeiset sanat julisti pieni, suloinen, Auneta D., joka nousi varpaisillensa, ripustaakseen huntua Kaarlon päähän, mutta hän ei koskaan saanut sitä kornetin korvia ylemmäksi. Luutnantti Mätälin tuli hänen avuksensa. Eleonora D. ja Miina P. olivat jo panneet suuren huivin hänen olkapäilleen ja kolme nuorta herraa kääri hänen ympärillensä lakanan, joka oli käytettävä hameen asemesta.
Hänen täytyy alkaa katsoa ja oppia, ett'ei hänestä tule semmoista tuhmaa lorttia, jonkalainen minä itse täällä olin..." Saara meni hänen eteensä, pani kätensä hänen olkapäilleen ja siveli hänen poskiaan. "Sinun täytyy vielä tänä vuonna jättää poika minulle! Ensi vuonna voit ottaa hänet mukaasi!" "Enkös tiennyt sitä? enkös tiennyt sitä enkös tiennyt sitä!
Päivän Sana
Muut Etsivät