Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Jotain, joka ... en minä tiedä ... mutta en minä nyt enää ymmärrä teitä ollenkaan... Viivytellen vastaustaan, miettien sitä ja löytäen mielestään purevan, sanoi hän tekeytyen rauhalliseksi: Ehkä olettekin oikeassa ... minä ylipäänsä luulen, ettemme oikein ymmärrä toisiamme. Se näytti sattuvan... Niinkö? Mutta olettehan niin usein sanonut päin vastoin?
Mutta luvatkaa minulle yksi, ystäväni ... olettehan molemmat minun ystäväni?" "Totta kai, sen mahdat hyvin tietää, me olemme syöneet monta kertaa sinun kanssasi." "Lupaatteko minulle ettette milloinkaan puhu tästä tapauksesta?" "Ohoh! Se puhuu itse itsensä, sitähän ei voi salata." "Ei, minä en sitä tarkoittanut; mutta luvatkaa ainoastaan että säästätte Annettea.
Olettehan nyt jo saanut kuulla ja miettiä tarpeeksi asti", tuumi Elli. "Täytyy siis vihdoin minunkin lausua avomielinen tunnustukseni. Nyt on seikka semmoinen, että minä tavallaan olen jäävi antamaan neuvoa tässä asiassa.
Minä kuuntelen, vakuutti apulainen, koettaen näyttää tyyneltä. No niin. Minä sitten tunnustan asiani. Minä . Voi, kuinka tämä on vaikeata! Olettehan nuori mies. Mutta minun täytyy. Niin, minä olen tehnyt suuren rikoksen, minä olen rakastunut! Nyt oli Heleena astunut vaikeimman askeleen ja iskenyt apulaiseen kuin ukon nuolen.
Mitä syytä hänellä olisi pidättää teitä täällä vankina?» »Minä sekä alipäällikköni se on minä ja Peterkin oikein mutta kuka on knaappini?» »Minä, tätä nykyä», vastasi rohkeasti skotlantilainen. »Tekö?» kysyi pormestari hämillään. »Mutta olettehan te Ranskan kuninkaan lähettiläs!»
Olettehan turvaton pakolainen ja poveanne painaa vielä rakkaan ystävän kuolema; niin, kenties ystävän, jota ette koskaan unohda ja kerran olletta liittoa teidän välillänne. MARCIA. Häntä rakastin kovin, mutta, ihmeellistä! miksi tällä hetkellä hänen kuvansa himmentyy muistostani? Mä kurja jään siis yksin oljentelemahaan myöskin haavekseni valtakunnassa.
Minä olisin heti emäntäni kuoltua repinyt paperin palasiksi; vaan minulla ei ollut oikeutta siihen, sillä siinä on vielä enemmänkin." Isani luki eteenpäin. "Kuinka, siis oli vielä rahojakin jälellä?" huudahti hän kovin kummastuneena. "Olettehan te aina kirjoittaneet äitini eläneen ainoastaan eläkerahastansa ja Dierkhofin pienistä tuloista."
Olettehan te muuten aina reipas ja pelkäämätön. MAIJU. Tämäpä on niin vallan toista, niin hirveätä TEUVO. Vaan kuinkas me sitten pääsemme selville? MAIJU. Jatkakaa te loppuun saakka, kun kumminkin sen tiedätte. Hyvä herra Rastas ! TEUVO. No niin, minä jatkan. MAIJU. Että veisitte minut pois että menisimme TEUVO. Naimisiin. Ei herran tähden oletteko hupsu! Naimiseen hyvä isä, mitä te ajattelette?
"Mutta olettehan meille suuren hyvän työn tekemällänne olette jo tehneet meille suuren hyvän työn, sopii minun sanoa, sillä varmaan saamme paljon tästä tulesta pelastetuksi ja mitä voisimme tehdä teille, joka olisi puoleksikaan niin hyvä, kuin tuon pää-oman hankkiminen?" "Minä en voisi vastaan-ottaa sitä lahjaksi", lausui Mr.
Mutta tultuaan kirkon portille voitti Dorotea surunsa. Hän meni ujona eukon luo ja sanoi sydämellisesti: »Hyvä emäntä, sanokaa millä olen rikkonut teitä vastaan, jotta voisin pyytää teiltä anteeksi?» hän tarttui eukon käteen, ja tämä seisoi siinä läähättäen, saamatta sanaakaan suustaan »olettehan te aina ollut minulle niin hyvä sekä hyvinä että pahoina päivinä!
Päivän Sana
Muut Etsivät