Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Voi, minun päiviäni, kuinka olette sieviä molemmat. Kyllä meidän nuorilta herroilta varmaan päät pyörälle menee, teitä nähdessä. KAUPPANEUVOS. Niin, kuulkaahan, rouva Oksman, onko paviljonki tässä nyt täydessä järjestyksessä? ROUVA OKSMAN. No, kyllähän sen pitäisi olla. Omin käsin olen siellä laittanut kuntoon kaikki. Ja puutarhurin kanssa kannoimme sinne huonekalut. KAUPPANEUVOS. Puutarhurin?
KAUPPANEUVOS. Totta kai! KERTTU. Tietysti, tietysti! TOINI. Minäkin jo tulen uteliaaksi. ROUVA OKSMAN. Voi, minun päiviäni! Mutta vastatkaakin sitten itse seurauksista. KERTTU. Kyllä, kyllä. KAUPPANEUVOS. Ne tulkoot kaikki minun syntisen pääni päälle. ROUVA OKSMAN. No, kuulkaa sitten: Hän oli viftaamassa eilen illalla. KERTTU. Ooho? Vai on hän sitä sorttia. Eno, eno!
Mutta osaako hän pitää suunsa kiinni? ROUVA OKSMAN. Minä vakuutin, ja hän lupasi kunniasanalla. KAUPPANEUVOS. Hyvä, hyvä! Kunhan Valter vaan ei aavista mitään, vähät muusta. Missä hän nyt oleskelee tällä hetkellä? ROUVA OKSMAN. Hm hm KAUPPANEUVOS. No, no, suu puhtaaksi vaan, rouva Oksman. Ei mitään salaisuuksia. ROUVA OKSMAN. Mutta näin neitien kuullen?
Olkaa täällä aivan kuin kotonanne. KERTTU. Kiitoksia, rouva Oksman, meistä kyllä tulee hyvät ystävät toivoakseni. ROUVA OKSMAN. No, se on tietty. Kaiken varmaan. KAUPPANEUVOS. Mutta sanokaa nyt jotain neiti Mannerillekin. Vai pitääkö hänen jäädä ihan osattomaksi? ROUVA OKSMAN. Herranen aika, eihän toki! Minä vanha kuhnailija. Suokaa anteeksi, hyvä neiti, ja olkaa tervetullut!
Herrat tulivat myöhään kotiin. VALTER. No niin, no niin entäs sitten! Mutta annattehan meille nyt ruokaa yhtäkaikki? HEIKKI. Jotain suolasta. ROUVA OKSMAN. Päivällinen on valmis tuota pikaa. VALTER. Onko? No, jospa sitten odottaisimme. Ei, kuulkaa, elkää menkö vielä, rouva, ennenkuin kysyn yhtä seikkaa. Tiedättekö te kenties, mihin setä matkusti tässä toispäivänä?
Sinä olet kuvannut hänet vallan toisenlaiseksi. KAUPPANEUVOS. No niin, no, mutta kuulkaahan nyt: ei hän siltä mikään juomari ole, saatte uskoa. ROUVA OKSMAN. Ei olekaan, sen voin minäkin todistaa. KAUPPANEUVOS. Ja sitä paitse, jos hän nyt vaikka olisikin vähän hulivili, niin kyllä sinä hänet pian vakiintumaan saat, jahka vaan olette naimisissa.
KERTTU. Tahdotteko heti peittää meiltä totuutta, rouva Oksman? Ai, ai, kuinkahan käyneekään meidän ystävyytemme kanssa siinä tapauksessa? ROUVA OKSMAN. Siunaa ja varjele, jos niin on, niin saatte kait sen tietää. Kernaasti minun puolestani: Hän nukkuu vielä. KAUPPANEUVOS. Nukkuu vielä? Ja kello on niin, kello on kaksitoista. Kuinka se on ymmärrettävä? ROUVA OKSMAN. Täytyykö sekin sanoa?
Ka' niin, tuossahan ne ovat! Tervetultua, neidit! KAUPPANEUVOS. Kiitoksia, kiitoksia, rouva Oksman! No, tässä ne nyt ovat, ne odotetut pikkulintuset. Arvatkaapa, kumpi on sisareni tytär ja kumpi se toinen. ROUVA OKSMAN. Antakaas kun katson no, enkö minä tuntisi! Herranen aika, kun on aivan äitivainajansa näköinen niiltä ajoilta, jolloin hän morsiamena oli. Tervetultua, neiti Virnes.
KAUPPANEUVOS. Menkää, rouva Oksman, ja antakaa meille heti merkki, jos huomaatte jotain. ROUVA OKSMAN. Kyllä. KERTTU. Niin, eno, minä tahtoisin tietää, mistä syystä sinä oikeastaan tahdot niin salata tuloamme Valterilta. Olen sitä jo monta kertaa kysynyt, mutta sinä et koskaan anna suoraa vastausta. Tunnusta pois, siinä on jotain, jota tahdot minulta peittää.
KAUPPANEUVOS. Ei mitään muttaa! KERTTU. Mitä hän minusta pelkää sen tahdon myöskin tietää. ROUVA OKSMAN. Parasta kun lähden tieheni minäkin, etten puhu itseäni pussiin heidän kanssaan. VALTER. Elkää juosko pakoon, rouva Oksman. Teitähän me juuri ajamme jälestä. ROUVA OKSMAN. Minua? VALTER. Niin, hyvä rouva Oksman. Me kun nukuimme yli aamiaisen ROUVA OKSMAN. Minä tiedän sen.
Päivän Sana
Muut Etsivät