Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
He istuivat nurkassa kuiskutellen keskenään, nähtävästi aivan tainnoksissa rakkaudesta. Lähimpänä pöytää istui harmaapäinen mustapukuinen nainen, arvattavasti äiti: hän tuijotti keuhkotautisen näköiseen nuorukaiseen, jolla oli samallainen nuttu; hän tahtoi jotakin sanoa, vaan ei voinut kyynelien tähden: tuskin oli alkanut niin jo piti pysähtyä.
Hänellä on ristikkäinen hame ja ristikkäinen lyhyt nuttu ja valkoinen esiliina. Hänellä on keltainen tukka, keskeä jakauksella, ja pitkä palmikko. Hän tulee minua kohti, tarjotin yhä ylhäällä. Sitten hän laskee sen minun eteeni ja katsoo minua hymyillen suoraan silmiin. Hänellä on punaiset posket ja poskissa kuopat. "Olkaa hyvä ja ottakaa kahvia."
Tahi mukavampi lienee jättää herrat ja neidet pois ja sanoa: kansalainen Heikki, kansalainen valismanni. Eteenpäin siis! Kerran tulee Heikin ja Kaisan vuoro, he taistelevat silloin mahtavaa, omavaltaista keski-säätyä vastaan; ja onneton se, jolla on eheät housut ja harjattu nuttu hän on kavaltaja.
Suokaatte anteeksi, kun ei huoneetkaan ole oikein korjuussa vielä! ROUVA TELJE. Eihän mitä minä tulin niin epäsuotuisaan aikaan, Suokaatte anteeksi, rouva Klimmi! No niin Hessu, pitää nyt olla silmät sirkeinä, korvat virkeinä, hyppysillä kova kiire, jaloista ei tolkkuakaan! Nyt tulee jouluvieraita! Mutta äläpäs huoli niitä onkin jo täällä! Naisväen nuttu! no nyt taas kahvinkeittoon!
Hetken päästä oli hän lopettanut ja nousi paikaltaan, meni akkunan lue, seisoi siinä tuokion ja katsoi ulos, sitten hän kääntyi toisten puoleen. "Kuulehan Thorbjörn, lähdetäänpä laihoja katselemaan." Thorbjörn nousi. "Panehan nuttu päällesi." Thorbjörn, joka istui paitahioillaan, pani yllensä vanhan nutun, mikä sattui rippumaan seinällä aivan hänen läheisyydessään.
Arthur meni salin yli toiseen huoneeseen, ja Elli katsahti hänen jälkeensä. Hänellä oli kähärä tukka ja semmoinen nuttu kuin suurilla herroilla. Sen oli Elli jo äsken nähnyt, että hänellä oli kaulustin ja rusetti ja kellonvitjat. Ja niin hän käveli kuin aikamiehet herrat. Eikös se ollut nätti poika, Elli ... mitä? En minä tiedä ... minun pitää nyt mennä kotiin... Etkö tiedä?
Regina loi katseensa maahan ja tuumi: »Kyllähän niinä mielelläni...» »No, mutta ?» »Enhän tiennyt, saanko!» »Tietysti saat. Enhän toki aio sinua palelluttaa.» »Niin, mutta » Hän vaikeni ja punastui. »Mitä mutta?» »Siellä on muuan nuttu sinisestä kankaasta se on turkiksilla reunustettu. Kauppias arvelee »
Ilossahan muut elävät, Leikkissähän leikamoivat; Minä hoikka huolissani, Palo pakkopäivissäni. Muill' on tässä mustat kengät, Saappahat somannäköiset; Minä virsussa vitistän, Tuohikengässä kitistän. Muill' on kauhtanat komiat, Sinertävät silkkiviitat; Mull' on nuttu nukkavieru, Takki tappurannäköinen.
Olipa hän havainnut kokonaisia perhekuntia, joilla ei ollut virsikirjaa ensinkään, vaan joku vanha aapiskikirja ja monta miespolvea kulkenut, pahanpäiväiseksi kulunut katekismo, jotka useampia vuosia vanhan, savustuneen almanakan kanssa tekivät yhteiseen koko perhekunnan kirjaston. Tätä turmiollista huolimattomuutta vastaan nousi Aspela Tolpan Pirjon nuttu- ja mattokerä-rahojen jäännöksellä.
Hänellä oli suora pumpulihame synkänsinisestä, punaraitaisesta vaatteesta, lyhyt nuttu, pää paljas, niskassa valkoinen huivi ja huivin alla riippumassa hänen pitkä, keltainen palmikkonsa. Tämän pukunsa hän oli miettinyt ja valmistanut tätä huviretkeä varten, jota hän jo kauan oli ajatellut.
Päivän Sana
Muut Etsivät