Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Te luulette minua vain kädeksi, joka on puristautunut kiinni miekan kahvaan; mutta minä tahdon näyttää teille, että tämä käsi ei ainoastaan kykene iskemään, mutta voipi myöskin tanssittaa teitä kuin nukkeja nuorieni mukaan.
Mutta minä huomasin varsin hyvin, että hän luuli tarpeelliseksi esiintyä teidän edessänne niinkuin paraatissa. Ja kun sotilaat käyvät paraatiin, niin muistuttavat ne totisesti enemmän sorvattuja nukkeja kuin miehiä. Mutta näkisittepäs hänet ja kuulisittepas häntä, kun hän on omissa oloissaan. Niinpä kai pitäisi! Hän lienee vielä salissa. Enkö saa mennä vähän juttelemaan hänen kanssaan?
Ehk'ei hän aina liene ollut vallan tottelevainen; hän unohti niin helposti, mitä äiti oli sanonut, ja hänellä oli erinomainen taito luikertaa käsistä, lempeästi, hämmästyneesti sanoen: "Sitä ei Sven muistanut". Mutta Ester hänet viimein noista luikertelemisista paransi. Salissa oli hylly ja hyllyllä hienosti veistettyjä norsunluisia nukkeja, joihin Svenin ei ollut lupa koskea.
Gaston oli viiden vuotias ja Lucie kolmen, molemmat eeterisiä ja kalpeita kuin ruusut, jotka ovat kasvaneet varjossa. He olivat vaaleaverisiä kuten äitinsäkin, poika hieman punahtava, ja tytöllä oli värittömät hiukset sekä äidin siniset silmät; kummallakin oli isän kapeat pitkähköt kasvot. He olivat käherretyt, keikarimaisesti puetut, ja muistuttivat hentoja eläviä nukkeja.
Eipä olisi kellekään johtunut mieleen olla tottelematta hänen pienintäkään käskyänsä; sairaat, varsinkin tietysti vaimoväki, pitivät häntä jonakin puolijumalana, joka muka oli korkeampi kaikkia muita kuolevaisia. Kun hän nai, oli yleisö jotenkin ankarasti arvostellut hänen vaimoansa. Aina sanottiin naivat etevät miehet tuommoisia sieviä nukkeja; se on liian surkeata!
*Kuningatar*. Sano, Mangipani, mistähän on saanut kaikki ne kauniit kappaleet, joilla olen nähnyt hänen leikkivän, kuin olen tirkistänyt avaimen reiästä? Joka päivä on hänellä kauniimpia kukkia, maukkaimpia hedelmiä, ihanoita nukkeja ja entäs kuvakirjoja sitte, niin kauniita kuvakirjoja et ole koskaan nähnyt, Mangipani!
Talvisina aikoina tekivät he lumiukkoja ja laskea kihnasivat kelkalla mäkeä omatekemässään mäessä pihalla tahi äkseerauttivat kapteenin kamarissa Helmin tinasotamiehiä ja nukkeja, joita kapteeni oli hänelle hankkinut; aivan niinkuin lapset.
»Teidän rakkautenne!» hymähtää hän ilkkuen ja heittäytyy taas sohvalle. »Joo-joo, kyllä te siitä laverrella osaatte vaikka päiväkausia siihen te puhallatte kuin pyypilliin, kunnes saatte meidät niin lähelle, että eläin voi hypätä nahkastanne ulos. Sanonko minä ketä te rakastatte? Itseänne, konnat! Me olemme vain nukkeja ja lystiä kissanpoikasia, joiden kanssa te leikitte.
Savolaislytyksiä, sielu jossakin lihan peitossa, mutta ei kasvoissa, ei silmissä nähtävillä. Ostin arpoja hänelle, ja yhdessä oli voitto lapsen sukat. Kuinka viehättävästi hän punastui! Ostin itselleni. Lapsen myssy! No, on ne omat voittonsa niissä maalaisarpajaisissa. Lahjotin senkin hänelle, vietäväksi rakkaimmalle nukelleen. "Vieläkö sulla on nukkeja?" "O-on, muistona."
Elli sinä, elä mene sinne syrjään, komensi taas isä ... sinä annat vieraasi istua aivan yksin etkä mene hänelle näyttämään nukkejasi ja leikkujasi, vaikka hän on tullut sinua näin pitkän matkan päähän katsomaan... Ei minulla ole nukkeja eikä leikkuja. Eikö sinulla ole? Onhan sinulla ennen ollut?
Päivän Sana
Muut Etsivät