Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. marraskuuta 2025
Niistä nenäs ja nosta housus ja ole niinkuin, muutkin miehet! Jos olisi komisarius edes haukkunut aika tavalla, olisi minun jo puolta parempi olla. Mutta nyt te molemmat vain hommaatte, niinkuin kaikki olisi »juu» ja »jaa», ettekä puhu minun konnantyöstäni mitään?... Kukapa olisi uskonut, että tuo ukon kanttura sen koskipaikan niin tarkoin tunsi.
Eip' on maa mehua puutu, voimoa Kalevan pelto, kun lie armo antajista, lupa luonnon tyttäristä. Oi Ukko ylijumala, hattarojen hallitsija, iätä iästä pilvi, nosta lonka luotehesta, vihmo vettä taivahasta, mettä pilvistä pirota orahille nouseville, touoille tohiseville!»
Ester, nosta nyt pois tuo ilkeä puu; eihän täällä voi toisiaan nähdä; ja kun hänen armonsa on niin armollinen että sinun tähtesi näkee vaivaa tänne tullakseen, lapseni, tulee hänen toki nähdä sormesi kieliä koskettelevan, mutisi rouva Sager pahalla tuulella, kun ei poikaa kuulunut.
Beatrice ylös katsoi, häneen minä; ja tuokiossa, jossa tuskin nuoli levähtää, lentää, jättää liipasimen, jo siellä olin, missä seikat kummat kiinnitti katseeni; ja siks hän, jolle mun huoleni ei outo olla voinut, kauniina, lempeänä kääntyi minuun: »Luo Luojan nosta mielen kiitos», lausui, »hän ensi tähteen saattanut on meidät.»
sen kaiken, minkä mieli, silmä tajuu, niin järjesti, ett' ilman nautintoa ei jää se, joka tuota katsoo, tuumii. Lukija, nosta siis mun kanssain katsees tarhoihin Taivaan, sinnepäin se suuntaa, yks liike missä sattuu toista vastaan. Tuost' ala ihastella taidetyötä sen Mestarin, min sydän lempii sitä, niin ettei koskaan siitä silmä käänny.
Vaan jos näät mun lemmikin', Luoppa hälle suloisin Sätees, siihen piirtäen, Että aikaa vartoilen. Kuoleva. Yö pitkä on nyt loppumaisillaan: Ah! eikö koi jo nosta ruskojaan, Ja järven jäät jo välky kirkkaammin? Jo enkö kuullut teeren soivankin? Kun aamu-aurink' kohta leimuaa Ja räystähiltä hangen sulattaa, Ja nään tän piskotellen nokkuvan Editse aukinaisen akkunan,
Hän ei tietänyt miten osoittaa kiitollisuuttaan, ja se häntä kiusasi. "Lygia," virkkoi hän hetken vaiettuaan, "en ole tuntenut sinua ennen, mutta nyt tiedän, että koetin voittaa sinut väärällä tavalla. Sanon sinulle siis: palaa Pomponia Graecinan luo, ja minä vakuutan, etten nosta kättäni sinua tavoitellakseni." Mutta Lygian kasvot synkistyivät äkkiä.
"Moskula, nosta silmäs ylös!" sanoi taatta ynseästi. Olli totteli käskyä; mutta ei voinut katsoa isää silmiin. "Luulen sinun seisovan siinä, kuin 'hunsvotin Jumalan edessä'. Mitäs olet tehnyt?" nuhteli isä häntä. Viimeinkin sai Olli taas suunsa auki.
ILMARI. Kateinen matalan mieli, Mut' ylemmä pääsi nosta. ILVO. Minä päin sinua silmäelen. Minut loitsikin emoni Vasten silmiä kateita! ILMARI. Rakkaus väkevin loitsu, Pilven reunalla pitäjä Sinne ei karsas katse ylty. Mitä on tekeillä, Väinö? Ilmarin poven pajasta Eikö synny ehjä Suomi, Joka ei veljeä veristä?
Mutta muutoin pitää tämän pääoman kasvaa korkoa korolle sata vuotta siitä päivästä lukien, kun rahat talletettiin, jolloin se on käytettävä sillä tavoin kuin testamentissani on määrättynä. Lupaatko, ettet tästä kohdasta etkä muistakaan testamentin säädöksistä nosta mitään riitaa ja rettelöä? Lupaan, vastasi Penna. Uskon sanoihisi niinkuin kunnon miehen, sanoi vanhus.
Päivän Sana
Muut Etsivät