Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
"Siinä on sinulle enemmän kuin luuletkaan, ja tässä on sinulle kirje", sanoi Antti ojentaen sen Pekalle. "No, Liisu, nyt on Antilla hyvä ruokahalu, se on varmaa; panepas nyt viivyttelemättä pöytään mitä sinulla on tarjota!" "Olemme olleet levottomia sinun vuoksesi", sanoi Liisu Antin pistellessä ruokaa poskeensa; "pelkäsimme että norjalaiset olivat ottaneet sinut vangiksi."
Norjalaiset uskaliaat purjehtijat, jotka ensinnä rohkenivat poistua rannoilta ja heikoilla aluksillaan lasketella kohti kaukaisuutta, olivat epäilemättä myöskin ensimmäiset uudemman Europan kansat, jotka astuivat uuden maailman rannalle.
Viimein norjalaiset nousivat seisomaan, hyvästelivät ystävällisesti, ja johtaja sanoi, että hän mielellään tahtoisi antaa Matulle jotakin, mutta ikävä kyllä hänellä ei ollut mitään antaa. Silloin Yrjänä ja pojat astuivat esiin ja puhuttelivat "vihollisiaan" ystävällisesti, ja pian keskusteltiin sodasta aivan rauhallisesti.
Nyt he kyselivät Heikiltä, miten hän tahtoi elämänsä asetettavaksi, ja sitten hän lähti Yrjänän kanssa katsomaan paikkaa, mihin olisi tehtävä kaski ja asuinpaikka. Kuitenkin pidettiin tarpeellisena, että esivallalle annettiin tieto siitä, mitä norjalaiset olivat Yrjänälle ilmoittaneet, ja tähän toimeen valittiin Pekka, joka oli joutuisin kävelemään.
"Syökää lujasti, miehet, sillä ei ole varmaa saammeko tänään lainkaan päivällistä. Kyllä kai meidän on ajettava norjalaiset rajan yli, ennen kuin pääsemme pois lähtemään." "Luuletkos, Pekka, että asiat käyvät sitä tietä?" "Luulen, ja sitten meillä on työtä yllinkyllin kuljettaessamme tänne kaikkia niitä tavaroita jotka norjalaisten täytyy meille jättää." "No, se kyllä käy.
Nyt lähdettiin nopeasti liikkeelle. Taivalta tehtiin reippaasti, ja levottomuudeksi huomattiin, että oltiin aivan lähellä omaa kotia. Olikohan norjalaisilla aikomus hävittää se? Pikajuoksua tultiin halmeen reunaan. Siellä norjalaiset näkyivät kaikessa rauhassa loikoilevan päivänpaisteessa ja lähellä seisoi Mattukin pakinoimassa. Heikki istui kivellä jotakin vuoleksimassa. Mitä nyt oli tehtävä?
"Jollen olisi ollut suomalainen ja asunut Norjan puolella", sanoi hän nauraen, "en varmaankaan olisi saanut pyssyjä, ruutia enkä lyijyä; mutta nyt se onnistui. Muuten en ylipäänsä usko minkään vaaran uhkaavan meitä suomalaisia, sillä jos norjalaiset tulevat, niin kyllä kai he menevät etelämmäksi.
Myös oli huomattu, että susien joukossa oli ollut muudan, joka oli tavattoman suuri ja väriltään toisenlainen, kuin tavalliset norjalaiset sudet. Arveltiin sitä venäläissudeksi, joka oli tullut tänne Siperiasta. Jaampa oli alati nureissaan, sillä tämä peto oli repinyt yhden hänen parahimmista ajoporoistaan, vaikka sillä olisi ollut vara valita satojen joukosta muitakin.
Sen läheisyydessä he tapasivat talonpojat, jotka olivat menneet edeltä, ja nämä kertoivat, että kun norjalaiset olivat nähneet heidän suuren joukkonsa, nämä olivat palanneet takaisin rajan yli, jonne talonpojat eivät tahtoneet heitä seurata, vaan aikoivat nyt palata kotiinsa. Matti vastusti ehdotusta.
Nämä rehelliset norjalaiset, jotka lähtivät pelastamaan vihollisen sotajoukkoa, eivät kumminkaan päässeet tuntureille, niin kauan kuin rajuilmaa kesti. Sen lakattua he seurasivat Suomen sotajoukon jälkiä, ja hirvittävä oli se näky, mikä nyt kallioiden keskessä heitä kohtasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät