United States or Kosovo ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja silloin hän jo katosi porttikäytävään. Hanna palasi sisään jotensakin nolona ja soitti herroille »Lieder ohne Worte». Kun vieraat päivällisen jälkeen sanoivat jäähyväisiä, pyysi herra Wiik heitä seuraavana sunnuntaina Vaajasaloon; hän tulisi itse noutamaan. Sunnuntai kaiketi sopivin siinä suhteessa, että Hanna olisi vapaa koulusta.

Mutta tieto hänen läsnäolostaan oli lentänyt kuin kulovalkea suusta suuhun ja ehtinyt ulos kartanollekin, josta väkeä nyt tulvi sisään näkemään edes vilahdukselta nuorta herraa ja kuningasta. Tungos ovessa kävi niin suureksi, ettei kukaan päässyt sisään eikä ulos, ja siinä seisoi nyt kuningas hämillään ja nolona, miettien, miten parhaiten pääsisi pälkähästä.

Ehkäpä hän myöskin on kertonut, että suomenkielelläkin on ilmestynyt eräs lyhyempi "Tuomo Sedän tupa" lapsia varten. Kentiesi sinä silloin olet mennyt joko lainakirjastoon tahi kirjakauppaan sitä kysymään saadaksesi myöskin lukea tätä merkillistä kirjaa. Mutta nolona olet palannut, sillä siellä vastattiin, että se jo aikoja sitten oli loppuunmyyty.

Seuraavana päivänä oli Katri hyvin nolona; vihainen hän ei Elsalle ollut, eikä juuri sopinutkaan olla, sillä hän oli vaan kummissaan, kuinka asiat voivat mennä päinvastaiseen suuntaan, kuin tarkoitus on. Elsa taas puolestaan kertoi ihmeinään rouvalle, ettei Katrilla paikkaa ollutkaan. "Olkoonpa jos", vastasi rouva, "mitähän sitten valehteli minulle."

»Mikä pökelö se sinä olet, joka seisoa toljotat keskellä katua leveänä kuin seitsemän leivän uunikarjasi hänelle muuan hevosella ajaja. Katri siirtyi laidemmaksi katua vähän nolona, ajatteli ajajasta, että mikähän se sekin oli, ja katseli ympärilleen, että eikö sitä Erkkiä ja Jussia näy. Ja kun ei näkynyt, kääntyi hän katselemaan taas sitä kuvaa portilla.

Järjetön oletkin, orja. Heitä, heitä! ei enempi! Väisty tuosta tuonnemmaksi! Nyt on rauta rappiolla, Alasin alas sujunut, Koko työ pahoin pilattu. Mikä turmelikin miehen? Kullervo syrjässä tuijottaa nolona. KULLERVO. Miestä myöten työ aseta. Kullervon ei kunto mahdu Sepon seinien sisälle.

Isäntä oli kuin olemattomiin häipynyt, kuin eläkevaari kamarissaan, luikkien nolona ja salakuiluisena työväen ohi, milloin sattui heitä vastaan pihalla. Mutta emäntä oli sitä enemmän näkösällä kaikkialla, joka paikassa.

Huoneeseen tultua alkoi tarkempi tutkinto, siinä ei auttanut syrjäileminen, täytyi seisoa suorana. Jopahan sinä rikoit lupauksesi ja joit siellä, potuutteli Laara. Näytä rahat tänne! Nolona kaivoi Reittu kukkaronsa, josta löytyi ainoastaan muutamia lantteja. Tässäkö ne ovat kaikki? Siinä ne ovat, alkoi Reittu selittää.

Seisoo silmänräpäyksen kuin pyörtynyt, vilkaisee jälleenkohotettuun ruoskaan, sitten hätäisesti heinäväkeen, josta osa on noussut seisoalleen, ja lähtee lopulta nolona, pää nuupallaan ja kädet hervottomina sivuilla tupaa kohti hiipimään.

Olisihan sääli häiritä hänen iloansa. TUNEBERG. Sääli on Akseliakin. Toiset liehakoivat hänen kaunista rouvaansa, itse saa hän kävellä täällä nolona, miesparka ymmärrättehän, ettei se voi olla kovinkaan hauskaa. AKSEL. Vähät siitä. Mutta minun täytyy nousta aikaisin ylös huomisaamuna. Minulla on työtä TUNEBERG. Syytä sinä työtä. BRUN. Ole kärsivällinen, veli kulta, ja jää siivosti tänne.