Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Lukkari vääntelihe tuolilla. "Ihmeellistä minne hän voi jäädä, luulenpa että täytyy kysyä". Mutta lukkari ei kysynytkään, sillä samassa kuuli hän jonkun liikkuvan ulkopuolella. "Hyvä oli että odotit Nils Torgersen", nauroi hän itsekseen ja nuoli huuliansa. Hän nousi niin suloisena kuin mahdollista oli ja ojensi kättä sisään astuvalle.
Vaan jos englantilainen kävikin Bergit'in luona, niin hän ei ollut ainoa. Eräänä kauniina päivänä oli lukkari Nils Torgersenkin lähtenyt liikkeelle ja hiljaa kulkenut ylös vuorelle. Hän ei tahtonut jättää asiaansa kuitenkaan, ja vaikka hän ei voinut tulla Arnen luo, eihän se pahaa ollut, että hän piti ystävyyttä tytön kanssa.
Osat on jaettu seuraavasti: Erik XIV Jussi Snellman; Göran Persson Teuvo Puro; Kaarina Maununtytär Päiviö Horsma; Katarina Stenbock, Kustaa Waasan leski Olga Salo; Juhana herttua Oskari Salo; Kaarlo herttua Urho Somersalmi; Svante Sture Axel Ahlberg; Nils Sture Evert Suonio; Erik Sture Kaarlo Astola; Nils Gyllenstjerna Eero Kilpi; Lejonhufvud Aleks.
"Minä odotan siksi kun hän on mennyt; kai Bergit nyt pian tulee", ajatteli Mr. Smith. "Ei hän suinkaan voi jäädä tänne aivan kauaksi, tiedän ma", ajatteli Nils Torgersen, "odotan siksi kun hän on mennyt". Ja molemmat odottivat. "Jotain minun täytynee sanoa", arveli lukkari, nousi ja raappasi jalallaan taaksepäin: "On rasittava ja vaivaloinen matka tänne ylös", sanoi hän.
Ja salaiset asiammekin. Niin, ja enemmänkin, Pietari Kanslerilta tulevat paperit. Ja kaikesta tuosta teette johtopäätöksen ? Ennen muuta johtopäätöksen, että koska tunnette Nils Lykken ja tiedätte, minkälaisessa maineessa hän on, varsinkin mitä tulee naisiin, niin pitäisi minusta olla mieluista tietää, että hän olisi portin ulkopuolella? Niin; ja kuta pikemmin sen parempi.
Elina, sano äidillesi kaikki! Ja te, Inger-rouva, olkoon tilimme unohdettu. Olkaa jalomielinen ja vaiti! Uskokaa minua: te olette minulle kiitollinen ennenkuin päivä nousee. Kas niin! Ymmärrän hänet! Nils Lykke ? No ? Hän kolkutti oveeni ja asetti tämän sormuksen sormeeni. Ja rakastaa sinua koko sydämestään? Niin hän sanoi, ja minä uskon häntä. Kauniisti tehty, Elina!
Hän saarnasi nuorille miehille sekä uskottavia että uskomattomia kaikesta, mitä kaupungissa sai kuulla ja nähdä; hän oli iloinen ja täynnä hupaisuutta, osasi lauluja tynnyrittäin, ja kauan aikaa Nils oli suosittu ja tervetullut minne vaan tuli. Jos joku osasi kertoa hupaisesti ja naurettavasti, niin se oli Nils.
Silloin kasvonsa loistivat, hän lörpötteli tyttöjen kanssa, nauroi vähän välillä, tanssi sitten yhden ympäryksen, ja suu kävi kuin pippurimylly. Lukkari oli unohtunut pois ja vanha Nils oli palannut jälleen. Nils oli jo vanha ammatissaan ja leski eli vielä.
Hyvää päivää! Kuulin semmoista riemua täältä, että minun täytyi tulla katsomaan mitä on tapahtunut; ja paitsi sitä tahdon tervehtiä vanhoja ystäviä", ja Nils pudisti Arnen ja Karin kättä. "Täällä on paljon ihmisiä tänään", lisäsi hän, "onkohan totta mitä olen kuullut juteltavan että täällä juodaan kihlajais-olutta tänään, Arne?"
"Vanhat suonet ovat sitkeät", sanoi Nils ja rypisti otsaansa, "mutta ei hän mitään vahinkoa tee, se raukka". Viimein leski kuoli ja vanha Gudbrand Lien kiusasi aina Nils'iä sanomalla, ettei hän koskaan ollut niin hyvästi laulanut, kuin vaimonsa maahanpaniaisissa. Nyt hän oli vapaa mies talossaan, hänellä oli karjaa sekä rahoja kirstun pohjassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät