Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Toisella puolen taloa, aivan ikkunain alla kävi maantie, toisella puolen oli takapiha, navetta ja sikolätti. Oli kaunis kesäinen ilta, kun Eevi ja Heikki saapuivat perille. Kyytimies käänsi hevosen maantieltä portaitten eteen, ja Eevi katseli ympärilleen. Aivan ikkunan alla oli rikkaläjä. Toisella puolen rattaita oli likaa paksulta niinkuin epäsiistissä karjapihassa ainakin.
Talli ja navetta, katsokaa; ja sitten talon ruoassa parikymmentä torpparia vaimoineen heinän- ja elonkorjuuaikana ja sitten on heille laitettava eväät mukaan metsänhakkuuseen ja ajoihin lähdettäessä.» »Niin, katsokaa, Ole Elgesäter, minulla on vain yksi palvelija.»
Yhdeksän aikuista, ja mitäs täällä toisella sivulla? Täällä ei ole kuin pari sonnia, vanhempi ja nuorempi, ja kolme nuorukkata, sanoi Auno tarttuen pumpun kampeen ja alkoi pumpata vettä vesisäiliöön. Reeta katseli yhä karjaa ja puheli: Onpa tosiaankin soma navetta ja vielä somemmat elukat. Noita kyllä hoitaa ihan mielellään, ei mikään ole mieluisempaa työtä kuin hoitaa elukoita.
Iso hirsistä rakennettu lato oli tukittu sammalilla lämmintä pitäväksi. Lampaille oli laitettu karsina, hevosille ja lehmille pilttuut. Niin oli navetta valmis. Tulihan siellä hyvin toimeen se, joka oli kokenut kovempiakin. Miehet tappoivat monta sutta, kaatoivatpa pari karhuakin. Niiden taljoista tuli hyvä pakkasen suoja. Tuomas ja Paavo kävivät välistä muualla maailmassa tietoja hankkimassa.
Metsä pakeni pakenemistaan taloa; joka vuosi kävi navetta yhä ahtaammaksi, ja ihmiset puhelivat kunnioituksella Huuhkavaaran Iskasta, joka söi selvää leipää ympäri vuoden, maksoi määräpäivänä maaveronsa, eikä edes ulkonäöltäkään tuntenut pitäjään hirmua, nimismiestä.
Navetta oli, pieni saunan kömmänö ja tavalliset ulkohuoneet kartanon perällä, ja kartanoa jäi vielä tilkun verran potaattimaaksi. Nikkilän emännän mielestä heidän elämänsä asunnon puolesta oli kuin silkkiä eikä hän nurkunut muutenkaan. »Elä ole milläsikään, hätäkös meidän on», puheli hän miehelleen, tämä kun joskus epäili elämistä.
Mutta asiasta toiseen: Milloin Holman suuri kivinavetta rakennettiin?" "Se on jo kauvan ollut meillä. Isäni sen vanhalla iällään rakensi." "Oliko siinä heti alussa nykyinen tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmä?" "Kyllä oli. Isäni oli juuri palannut Tanskasta ja Ruotsista, ja navetta laitettiin skoonelaiseen malliin." "Kuulkaa nyt, setä, miettikää tarkoin, ennenkuin vastaatte!
Kun hän alkoi lähestyä kuudettakymmenettä ikävuottaan, antoi hän rakentaa itselleen pienen tuvan talon lähistöllä olevaan metsäiseen niemeen. Tupa oli tosin sangen pieni, mutta sievä ja mukava sekä kyllin suuri kahden hengen asuttavaksi. Tuvan luo rakennettiin vielä aitta ja navetta. Tuvan ympärille perattiin peltoa perunamaaksi ja niittyä heinämaaksi.
Hän hakee huoneitaan entiseltä aholtaan, mutta ei löydä ahoa eikä huoneita. Aho ja pellot ovat peitetyt hiekkaan, tupa, navetta ja saunan ja kamarin salvos ovat haihtuneet näkymättömiin, ja niiden sijalle on alettu rakentaa uutta kivijalkaa. Ainoa, minkä hän löytää petäjiköstä, on palanen tikapuita. Häntä alkaa peloittaa.
Mutta, kuten isäsi on jo varmaan sinulle kertonut Liina, on tämä Aatami Ahola tullut sinua nyt emännäksensä pyytämään, Siis lyhyesti sanoen hänen aikomuksensa on käydä sinun kanssasi kristilliseen avioliittoon. Eikö niin Aatami? AATAMI. Se on vakava aikomukseni. Ja kuten tiedät on Aatami rikas poika. AATAMI. Niin, niin rikas olen. Navetta on täynnä lehmiä, on kaksi hirmuista sikaa ja, ja,
Päivän Sana
Muut Etsivät