Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025


Mutta mitä nauruun tulee, Petronius, niin luulen, että juuri se sinun elämästäsi puuttuu." "Elämä on naurun arvoinen," vastasi Petronius, "minä kyllä nauran! mutta tämä nauru soi aivan toisin." "Petronius," huomautti Vinitius, "on monasti päiväkausia nauramatta ja nauraa sitten taas yöt umpeensa."

Annette ei taitanut olla nauramatta. "Kas niin, Jumalan nimessä, minä luulin sinun jo unhottaneesi nauramisen, se on hyvä! Kuules, sinä olet liian rikas ja minä ylen köyhä, ja sentähden me sovimme yhteen; sillä jos me juotettaisiin yhdeksi olennoksi, niin olisit sinä tavallisen rikas, tavallisen kaunis ja tavallisen taidollinen, tavallisesti kunnioitettu ... niin, kaikki sattuvasti tavallista".

Läsnäollut todistaja: Yrjö Stiernhielm." Minähän löin vetoa kanssasi, että saisin sinut petetyksi! sanoi Stiernhielm nauraen, niin että oli nikahtua. Vieläkö tahdot lyödä veikkaa kanssani samasta asiasta? Aadolf ei voinut olla nauramatta, ja Skutenhjelm itsekin unohti nopeasti suuttumuksensa; hän heittäytyi sohvalle ja nauroi oikein sydämensä pohjasta.

Molempien oli täytynyt lainata vaatteita, ja oli vaikeata olla nauramatta rovasti Mollén'ia joka istui siellä puettuna ukko Helmer vainajan viheriäiseen metsästys takkiin renseinensä ja nyöreinensä. Hänen surullinen muotonsa vaikutti kuitenkin sen, ett'ei naurettu hänen kummalista pukuansa. Täällä ovat asiat huonosti, sanoi ukko Mollén, hyvin huonosti. Saanko mennä sisään? kysyi Berndt.

Heidän asuntonsa ovat niin lähellä, että jos maltatte olla nauramatta, kuulette heidän äänensä, kuulette pienokaisten sydäntäsärkevää valitusta, joiden täytyy imeä kurjuuden kuihtunutta rintaa, kuulette puutteen käsissä eläimiksi muuttuneiden miesten käheitä kirouksia, kuulette naisjoukon rähinää, jonka täytyy myydä itsensä leivän tähden.

Kun hän nyt huusi koko voimallaan, olisi jääkarhunkin ollut vaikeata olla nauramatta, puodista oli siihen asti kuulunut kovaääninen puhelu, mutta se taukosi heti hiljaiseen supattelemiseen, kun kauppias alkoi laulaa. Ne kuuntelivat siellä pystyssä korvin, tirskuivat ja nauroivat vatsojansa pidellen. Klitsillä oli pitkä paltto yllä, se oli muuten aina, kun hän ryypiskeli.

Herrasväet saavat tulla toimeen, miten parhain taitavat." Céleste ei voinut olla nauramatta. "Oh, sinä et voi uskoa, millaista sikamaista elämää hän täällä viettää!

Ellenin mieleen muistui Tiinan juttu liinasta, joka haisi paloviinalle ja sen kautta muka herättäisi "kalastajien ja pelastajien" huomiota. Ellen ei voinut olla nauramatta. Kun taas katseli Andreaksen jälkeen, oli tämä hävinnyt. Ellen ei voinut oikein päästä selville itsestänsä sinä iltana; hänessä vallitsi kummallinen levottomuus, jota hän ei voinut poistaa.

Hänen sanansa olivat aina tarkasti punnittuja, viimeisteltyjä, ja kun vain tilaisuutta sattui, höysti hän puheensa jollakin mairittelevalla kohteliaisuudella tai ranskalaisella sananlaskulla. Me nuoremman sukupolven aikalaiset, jotka emme enää kaikkeen tuollaiseen olleet tottuneet, emme voineet olla joskus nauramatta moisille meiningeille.

"Vai niin, vai niin, mamma viritti niin monta kynttilätä ... hän niin teki." "No, istuitteko siellä ja huvittelitte itseänne, katselemalla miten paloivat?" "Ei, mutta mammalla oli vieraita, muuan mamman nuoruuden ystävän poika." "Kuka?" "Niin, huomaatkos, hän on sama Rauhanen, jonka minä ennen olen maininnut." Annette ei voinut olla nauramatta, sillä tyttö raukka oli aivan punainen.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät