Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Mutta, herrani, virkkoi vanhus, johon tuo äänetön epätoivo vaikutti paljon syvemmin kuin mitkään kyyneleet ja valitukset; no elkäähän toki murehtiko, eihän he häntä tappaneet, ja sehän on pääasia. Tiedättekö suunnilleen, sanoi d'Artagnan, kuka on se mies, joka tämän pirullisen työn etunenässä oli? Häntä en tuntenut. Mutta koska hän teitä puhutteli, te kaiketi näitte hänet?
Vieläpä väliin koettelin, kuinka minun bassoni taipuisi hra Lahorastaan säveleihin. Mutta uskon minä, että sääliksi Teille kävi, kun näitte sen basson haltijan aina aamusilla neljännestä vaille kahdeksan, kirjat kainalossa astuvan kouluuni päin. Surkuteltava koulumestarin alku, toisten koulittavana. Kunpa olisin sensijaan saanut kuusen oksalla heilua ja laulella ylistyslauluja kultani ihanuudesta!
Tovin katselimme, kahventuoja vaimo ja minä, ukon perään ja nurkan taakse katosi hän tynnörineen ruunikkoineen ennen kuin kumpikin havausimme. Nainen korjaili astiat kopsaansa, pani sen käsivarrelleen ja nyökäytti lähtiessään minulle päätänsä jäähyvästiksi katsahtaen minuun ikään kuin tahtoisi sanoa: Kas siinä sen nyt omin silmin näitte, ei maistu enää kahvekaan ... ei kahvekaan!
"Niin, ystäväni, olisi tyhmästi esiintyä salaperäisenä teitä kohtaan, sillä te näitte minut aamupäivällä. Ja se, mikä minulle tapahtui, oli tyhmästi, sen tunnustan minä mielelläni, minä tiedän aivan hyvin, ett'ei se ole sopivaa eikä viisasta, että isäntä pitää työläisnaistaan jalkavaimonaan.
Olin tullut postijunassa ja päässyt matkaani jatkamaan erään vanhan ukon rattailla, joka palasi asemalta kotiinsa, tuotuaan sinne jonkun matkustajan. No, isäntä oli tänään asemalla, kun se ylimääräinen juna kulki ohi? kysyin puheen aluksi. Olin, vastasi hän yksikantaan. Siinähän se nyt meni, jatkoin. Menneen kuului. Kai näitte hänet? Ettekö nähnyt? En tuota nähnyt, vastasi hän hetken kuluttua.
VANHA TALONPOKA. Se aivan kaunist' olikin, Ett' ilopäiväks' saavuitte; Olittehan myös parahin Apumme murhepäivinä. Mont' on täss', rusko poskillaan, Jonk' isänne on tempaissut Pois kalman suusta, saatuaan Tulisen taudin sammumaan. Sairasten luona kävitten, Jo silloin nuorna autellen Ruumiita paljon kanneltiin, Vaan taudin aina vältitten. Kovia näitte; korkeimmalta Sai aulis avun auttajalta.
PINHOS. Niin tekin vanha maahan ruhjokaa, Ett' Israelin kevät nousta saa. JOUKKO. Sen teemme. PINHOS. Te näitte kuinka Kosbin kavaluus Langetti Israelin ruhtinaan. JOUKKO. Sen näimme. PINHOS. Jokainen Midianin ruhtinas Langettakaatte miekan terällä. JOUKKO. Sen teemme. PINHOS. Te näitte kuinka Moab pelastui, Kun Bileam keksi petollisen juonen. JOUKKO. Sen näimme.
SICINIUS. Olitte tyhmät, kun sit' ette nähneet, Tai, jos sen näitte, lapsellisen heikot, Kun hälle soitte äänenne. BRUTUS. Miks ette Niin vastanneet, kuin teit' ol' opetettu?
GRANSKOG: Se on vielä merkillisempää. KERTTU: Te tulitte, näitte ja voititte. GRANSKOG: Onnitelkaa siis minua. KERTTU: Täydestä sydämmestäni. Siinä on vain yksi asia, jota minä en ymmärrä. GRANSKOG: Jumalan kiitos. Ei teidän kaikkea tarvitsekaan ymmärtää. KERTTU: Mutta juuri tämän perille minä tahtoisin päästä. Sen että sisareni heti rakastui teihin, sen minä ymmärrän.
Mutta me olemmekin niin onnellisia! Loviisa. Emme mekään, herra varjelkoon, riitaisia olisi, jos vaan ei Antti ennen naimisiin menoaan... Henrikson. Mutta, rakas sisareni! Senhän sinä tiesit, kun naitte toisenne. Heinonen on nyt vakautunut mies... Heinonen. Tietysti! Niinhän minä olen. Henrikson. Ja hyvin hyvä isäntä... Heinonen.
Päivän Sana
Muut Etsivät